FSC on hyvä ratkaisu julkisen sektorin metsänhoitoon ja hankintoihin

FSC on metsän ja metsäperäisten tuotteiden sertifiointi, jossa arvokas metsäomaisuus turvataan pitkälle tulevaisuuteen. Kun hakkuut ovat kestävällä tasolla, metsänhoito on kokonaistaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä. Samalla varmistetaan, että metsänhoito on vastuullista ja metsänhoitotoimenpiteet yleisesti hyväksyttäviä.

Kiinnostuitko? Ole meihin yhteydessä!
Kuusimetsää
Henri Lehtola

”FSC:ssä yhdistyvät arvokkaiden luontokohteiden säästäminen ja aito metsätalous”

Kangasalan seurakunta sai noin 500 hehtaarin metsilleen FSC-sertifikaatin vuonna 2019. Seurakunta on ollut sertifiointiin tyytyväinen, kertoo seurakunnan talousjohtaja Henri Lehtola (kuvassa).

Lue lisää Kangasalan seurakunnan FSC-kokemuksista täältä!

Kuva: Kangasalan seurakunta
Luostarin johtaja igumenia
Raimo Asikainen

"Rahallinen tulo ei ole näytellyt luostarille niin suurta osaa kuin vastuullisen metsänhoidon periaate"

Heinävedellä sijaitsevan Lintulan ortodoksisen nunnaluostarin metsät sertifioitiin FSC:llä kesäkuussa. Sisaristo haki luostarin metsille FSC- sertifikaattia ilmaistakseen, että luostarin metsänhoito on vastuullista ja tarkoin harkittua. Lue Lintulan luostarin FSC-sertifioinnista täältä!

Valitsemalla FSC:n voitte luottaa siihen, että metsänne ovat hyvissä käsissä: meillä on 30 vuoden kokemus vastuullisesta metsänhoidosta. 

FSC on vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä, joka tukee tutkitusti monimuotoisuuden säilymistä ja puhtaita vesistöjä. FSC takaa myös työntekijöiden oikeudet koko tuotantoketjussa kaikkialla maailmassa. Lapsi- ja pakkotyövoima sekä syrjintä on kielletty. Työntekijöillä on yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus.

FSC on myös ainoa metsäsertifiointi, jossa asiantuntijat ovat neuvotelleet metsänhoitoon kolmikantaisen lähestymistavan, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja sosiaaliset näkökohdat.

Suomen metsänhoidon FSC-standardi on laadittu suomalaisten toimijoiden voimin, jotta se soveltuu mahdollisimman hyvin juuri Suomen olosuhteisiin. FSC-standardin neuvotteluissa ovat olleet mukana muun muassa metsäteollisuuden toimijat, ympäristöjärjestöt sekä ammattiyhdistysten ja saamelaisten edustajat.

Lue lisää täältä!

FSC-metsäsertifiointi käytännössä

FSC-sertifiointi toteutetaan useimmiten ryhmäsertifiointina. Ryhmän vetäjä huolehtii sertifioinnin käytännön toteutuksesta, ja se on metsänomistajalle vaivatonta. Ryhmiin liittymisen hintoja ja muita ehtoja voitte kysyä Suomessa toimivilta sertifiointiryhmiltä.

Ryhmäsertifioinnissakin FSC-metsästä hakatun puun voi myydä kenelle tahansa. Myös metsänhoitopalvelut voi kilpailuttaa haluamallaan tavalla. Työt voi halutessaan ostaa vaikkapa paikalliselta toimijalta.

Sertifioidulle puulle on maailmalla kysyntää, sillä FSC on maailman luotetuin metsäsertifiointijärjestelmä. FSC on kunnille ja seurakunnille helppo tapa osoittaa vastuullisuuttaan. Suomalaisistakin selvä enemmistö luottaa FSC-merkkiin:

FSC luottamus Verian

Usein kysyttyä: FSC-metsäsertifiointi kunnille

  1. Kannattaako kunnan liittyä FSC-ryhmäsertifiointiin?

    Kyllä. Ryhmäsertifiointia suositellaan, koska se:

    • pienentää kustannuksia

    • tarjoaa asiantuntijatukea ja valmiita käytäntöjä

    • helpottaa tulkintatilanteita ja auditointeja

    Sertifiointiryhmät löytyvät FSC Suomen verkkosivuilta.

  2. Voiko yksittäisiä lahopuita poistaa alueilta, joissa ne voivat aiheuttaa vaaraa kuntalaisille?

    Kyllä. Esimerkiksi kaatumisvaarassa tai konkelona oleva kuollut puu voidaan turvallisuusseikkojen vuoksi kaataa. Puuta ei kuitenkaan tule hyödyntää kaupallisessa tarkoituksessa. Runko voidaan siirtää turvalliseen paikkaan maapuuksi.

    Ulkoilureitille kaatunut kuollut puu voidaan siirtää tai katkaista ja rungon osat siirtää turvalliseen paikkaan. Metsänhoitotyössä tulee minimoida haittavaikutukset ympäristölle ja noudattaa työturvallisuutta FSC-standardin mukaisesti. 

  3. Onko FSC-sertifioinnissa mahdollista tehdä maisemallisia raivauksia vesistöjen suojavyöhykkeille tärkeillä virkistysalueilla?

    Kyllä, jos alue on merkittävässä virkistyskäytössä. Nämä alueet tulee merkitä metsäsuunnitelmaan ja metsänhoitotyöt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ne eivät vaaranna alueen ympäristöarvoja.

  4. Voiko alueita rajata pois FSC-sertifioinnista, esimerkiksi kaavoitussyistä?

    Kyllä, tietyin ehdoin. Laillisesti sitovat säädökset, kuten kaavat, ylittävät aina sertifioinnin vaatimukset, joten lakia noudattamalla ei voi rikkoa sertifioinnin vaatimuksia. Jos alueita halutaan rajata sertifioinnin ulkopuolelle muusta kuin laillisesti sitovasta syystä, tulee noudattaa FSC:n dokumenttia FSC Policy on the Excision of Areas from the Scope of Certification, jossa määritellään ehdot alueiden rajaukselle. 

  5. Rikkooko kunta hankintalakia, jos se liittyy johonkin tiettyyn sertifiointiryhmään?

    Lain tulkinnasta vastaavat FSC:n ulkopuoliset tahot, mutta kunta voi kilpailuttaa sertifiointiryhmät omien kriteeriensä mukaisesti ennen liittymistä. Lisäksi puukaupan voi kilpailuttaa, vaikka kuuluisi sertifiointiryhmään. 

    Sertifiointiryhmiin kuuluvat muun muassa Rantasalmen ja Jyväskylän kunnat (eri ryhmissä). Kunta voi myös suorasertifioida ilman ryhmään liittymistä tai muodostaa oman erillisen sertifiointiryhmän muiden julkisyhteisöjen kanssa. Julkisyhteisöillä ei ole toistaiseksi omaa ryhmää (helmikuu 2026).

  6. Mitä toimia sallitaan vesistöjen suojavyöhykkeillä?

    Metsänhoidon FSC-standardissa sallitaan pienimuotoiset raivaustyöt vesistöjen suojavyöhykkeillä, jotka ovat metsätalouskäytön ulkopuolella. 

    Lähtökohtaisesti suojavyöhykkeillä ei tehdä taloudellista metsänhoitoa.

    Poikkeuksia voidaan harkita, jos toimenpide liittyy:

    • turvallisuuteen

    • virkistyskäyttöön

    • luonnonhoitoon

    Näissä tapauksissa syntynyttä puuta ei myydä FSC-sertifioituna.

    Koska standardi ei määrittele “pienimuotoisuutta” tarkasti, arviointi tehdään kohdekohtaisesti.

  7. Mikä on uomaltaan voimakkaasti muutettu puro?

    Metsänhoidon FSC-standardissa vesistön suojavyöhykkeet määrittyvät tiettyjen vesistötyyppien kohdalla luonnontilaisuuden perusteella. Näitä ovat esimerkiksi joet, purot ja lähteet.

    Voimakkaasti muutetulla purolla tarkoitetaan esimerkiksi ojiksi muutettuja puroja.

    Huomioitavaa luonnontilaisuudesta:

    • Luonnontilainen tai sen kaltainen puro sisältää luontaisia rakennepiirteitä kuten mutkittelua, virtaamavaihtelua, luontaista sedimenttidynamikkaa (lohkareisuus, hiekkaisuus, soraisuus , sekä näiden jakauma ympäristön mukaan). Luonnontilaisuutta puolestaan vähentävät perkaukset, suoritukset, kanavoinnit tai ojitus.

    On hyvä ottaa kuitenkin huomioon:

    • ojitettu puro voi palautua luonnontilaisen kaltaiseksi

    • mahdollinen uhanalainen lajisto on aina huomioitava

    • jokainen kohde arvioidaan erikseen

  8. Mitä tarkoittaa maankäytön muutos FSC:ssä? Mitä tarkoittaa 0,5 prosentin raja-arvo ja mistä laskenta alkaa?

    Maankäytön muutoksella tarkoitetaan FSC-sertifioinnissa metsänmaan muuttamista muuhun taloudelliseen käyttöön. Muuta taloudellista käyttöä voi olla esimerkiksi rakentaminen, maatalous tai plantaasityylinen metsätalous. FSC:ssä maankäytön muutos on lähtökohtaisesti kiellettyä, koska sertifiointijärjestelmä tavoitteena on säilyttää maailman metsävarat. Järjestelmässä on kuitenkin käytännön syistä määritelty raja-arvot sille, kuinka paljon metsätalousmaata saa ottaa muuhun käyttöön ja kuinka nopeasti. 

    Tarkastelu alkaa sertifiointiin liittymisestä.

    • Pitkällä aikavälillä enintään 5 % metsätalousmaasta voidaan ottaa muuhun käyttöön

    • Vuodessa enintään 0,5 %

    • Lisäksi maankäytön muutos saa olla korkeintaan 1 000 hehtaaria, vaikka prosenttiraja ei täyttyisi

    Huom. Maankäytön muutos voi siis olla pitkällä aikavälillä enintään 1 000 hehtaaria tai 5 %, riippuen metsänhoitoyksikön koosta; 1 000 hehtaaria niissä tapauksissa, joissa 5 % olisi enemmän kuin 1 000 ha kokonaispinta-alasta, ja 5 % muissa tapauksissa. 

    Kaava on laillinen viranomaisasiakirja ja ylittää FSC:n vaatimukset, mutta kaavamuutokset sertifioinnin jälkeen voivat vaatia erillistä FSC-standardin tulkintaa.

  9. Pitääkö uhanalaiset lajit kirjata metsäsuunnitelmaan?

    Kyllä. FSC edellyttää, että tiedot uhanalaisista lajeista ja arvokkaista luontokohteista merkitään metsäsuunnitelmaan, vaikka tiedot olisivat kunnalla myös muissa järjestelmissä.

  10. Suojeluvaatimus: lasketaanko jo suojellut alueet mukaan FSC:n 5 % suojeluvaatimukseen?

    Riippuu suojelualueen tyypistä. Mukaan voidaan lukea mm.:

    • metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt

    • luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja lajiesiintymät

    • petolintujen pesäpuut

    • vesilain mukaiset pienvedet

    • tietyt yksityiset ja FSC-aikana suojellut alueet

  11. Säästöpuut ja rakentaminen: voidaanko säästöpuita kaataa infrarakentamisen vuoksi?

    Poikkeukset ovat mahdollisia (esim. turvallisuus tai kaupunki-infra). On hyvä huomioida, että:

    • kaadettu puu ei ole FSC-puuta

    • Kaadetut säästöpuut tulisi lähtökohtaisesti jättää maastoon

    • toimenpiteet tulee dokumentoida huolellisesti

    Tämä on tärkeää myös sidosryhmäviestinnän kannalta.

  12. Yleissuunnitelma: mitä FSC edellyttää yleissuunnitelmalta?

    Vaatimukset on kuvattu FSC-standardin liitteessä 7 (suomenkielinen standardiversio). Käytännössä yleissuunnitelman sisältö voidaan sisällyttää metsäsuunnitelmaan, kunhan kaikki vaaditut asiat on esitetty selkeästi.

Valitse FSC myös hankinnoissa

FSC auttaa julkista sektoria tekemään vastuullisia hankintoja. FSC-sertifioituna voitte hankkia esimerkiksi pehmo- ja kopiopaperia, kalusteita ja kertakäyttöaterimia.

Valitsemalla FSC-sertifioituja tuotteita tiedätte, että ostot tukevat vastuullista metsätaloutta niin sosiaalisesta, taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta. Tärkeät luontoarvot turvataan sertifioiduissa metsissä, ja metsätalous on pitkällä aikavälillä kestävällä ja kannattavalla pohjalla. FSC on ainoa metsäperäisten tuotteiden sertifiointi, jossa työelämän perusoikeuksien toteumista valvotaan läpi tuotantoketjun. Lapsi- ja pakkotyövoima sekä syrjintä on kielletty.

FSC-sertifioitu tuoli

Kuva: FSC UK

Kuntien ja seurakuntien suhde FSC-sertifiointiin

FSC Suomi teki keväällä 2025 kunnille ja seurakunnille kyselyt, joilla kartoitettiin metsien sertifioinnin tilaa. Kyselyihin vastasi noin kolmannes Suomen kunnista ja seurakunnista. Yhteensä 93 kunnan ja 83 seurakunnan edustajaa vastasi kyselyyn.

Usein kysyttyä: FSC ja julkiset hankinnat

  1. Miksi kuntien ja seurakuntien kannattaa huomioida ympäristömerkit kuten FSC hankinnoissa?

    Kunnat ja seurakunnat käyttävät vuosittain merkittäviä summia hankintoihin ja voivat vaikuttaa markkinoihin paljon pelkkää hintaa enemmän. Ympäristömerkkien kuten FSC:n avulla kunnat ja seurakunnat voivat:

    • varmistaa ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisen
    • tukea sosiaalista vastuuta ja ihmisoikeuksia
    • edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita
    • näyttää esimerkkiä vastuullisesta ostotoiminnasta

    FSC-sertifiointi on konkreettinen työkalu varmistamaan että puu- ja metsätuotteet tulevat vastuullisesti hoidetuista metsistä.

  2. Miten FSC:tä voi hyödyntää hankinnoissa?

    Kunnat ja seurakunnat voivat huomioida FSC:n kolmella tavalla:

    1. Vähimmäisvaatimuksena – esim. kopiopaperin tai huonekalujen on oltava FSC-sertifioituja.
    2. Sopimuskauden aikanatoimittajalle annetaan määräaika hankkia FSC-sertifikaatti muuten sopimus voidaan purkaa.
    3. LaatuvertailussaFSC-merkintä voi tuoda lisäpisteitä tarjouksessa.
  3. Mitä tuotteita kunnat voivat hankkia FSC-sertifioituina?

    FSC soveltuu kunnan ja seurakunnan metsäperäisten tuotteiden hankintaan, joita kunnat hankkivat runsaasti:

    • kopiopaperit ja vihkot
    • painotuotteet
    • toimistokalusteet ja huonekalut
    • rakennuslevyt ja listat
    • talous- ja wc-paperit
  4. Miten FSC:tä voi hyödyntää sosiaaliseen vastuullisuuden riskienhallinnassa julkisissa hankinnoissa?

    FSC ei keskity vain ympäristöllisiin vastuullisuustekijöihin, vaan myös sosiaaliseen vastuullisuuteen. Sertifiointi huomioi:

    • työntekijöiden oikeudet ja turvalliset työolot
    • alkuperäiskansojen aseman
    • paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin

    Näin FSC auttaa vähentämään riskejä, kuten ihmisoikeusloukkauksia ja mainehaittoja, jotka voivat kohdistua myös kuntiin ja seurakuntiin hankintaketjujen kautta.

     

    Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että FSC on liittänyt alkuperäketjun standardiinsa vuonna 2021(CoC, chain of custody) kansainvälisen työjärjestö ILO:n määrittelemät työelämän perusoikeudet (core labour requirements). Näin varmistetaan, että työntekijöiden oikeudet suojataan FSC-sertifioinnissa myös toimitusketjun osalta. Toimintatapa on ensimmäinen laatuaan metsäsertifioinnissa.

     FSC alkuperäketjun sertifikaatinhaltija sitoutuu noudattamaan ILO:n työelämän perusoikeuksia toiminnassaan sekä oman organisaation, että alihankkijoiden osalta.

5 syytä valita FSC kuntien ja seurakuntien hankinnoissa

  • 1. Vastuullinen metsänhoito – FSC turvaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonäkökulmat.

  • 2. Sosiaalinen kestävyys – huomioi työntekijöiden oikeudet ja paikallisyhteisöt.

  • 3. Luotettava todentaminen – riippumattoman tahon sertifioima, kunnan tai seurakunnan ei tarvitse itse valvoa.

  • 4. Markkinoiden kehittäminen – julkinen ostovoima on merkittävä kannustin yrityksille tarjota enemmän vastuullisia tuotteita.

  • 5. Helppo tapa toteuttaa SDG-tavoitteita – tukee kuntien ja seurakuntien ilmasto- ja vastuullisuusstrategioita.