FSC Suomen standardiuudistus: mitä tapahtuu 2019 - 2020?

Metsästandardi päivitetään viiden vuoden välein. Neuvotteluja standardin vaatimuksista käy standardityöryhmä, joka koostuu kolmeen kamariin (talous-, sosiaalinen ja ympäristökamari) jakaantuneista Suomen FSC:n jäsenistä.

Kesäkuussa 2019 järjestettiin metsästandardiseminaari. Tietoa seminaarista sekä jokaisen kamarin seminaarissa pitämät esitykset löydät uutisesta.

Lue tästä kysymys-vastaus -osiosta, mistä on kyse ja kuinka prosessi etenee.


1. Miksi Suomen FSC-metsänhoidon standardi uudistetaan?

Standardit päivitetään viiden vuoden välein, jolloin standardi päivitetään vastaamaan kansainvälisen FSC:n vaatimuksia. Kansallisen standardiuudistuksen myötä on myös mahdollista korjata ongelmakohtia aiemmassa standardissa, jos niitä on sertifikaatin haltijoiden ja sidosryhmien palautteen perusteella ilmennyt.

2. Mikä on FSC:n periaate standardityöhön?

FSC edistää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa. FSC:n toiminta perustuu osallistumiseen, demokratiaan ja tasa-arvoon. Nämä näkemykset huomioidaan myös standardityössä.

3. Mihin standardi perustuu?

Standardi perustuu kansainvälisen FSC:n linjauksiin, kuten kymmeneen periaatteeseen. Käytännön metsätalouden toteuttamista varten voidaan neuvotella kussakin maassa erikseen, miten näitä linjauksia toteutetaan. Näin kansainvälisiä linjauksia voidaan toteuttaa erilaisissa metsissä, ekosysteemeissä ja yhteiskunnissa. FSC-sertifioituja metsiä on yli 80 maassa.

4. Mitä FSC-metsänhoidon standardilla sertifioidaan?

FSC -järjestelmässä on kaksi erilaista sertifioinnin muotoa: sertifioidaan joko talousmetsiä, joista puuta tulee FSC-järjestelmään (metsäsertifiointi, metsänhoidon standardi) tai tuoteketjun eri osissa jalostustoimintaa (tuoteketjusertifiointi, Chain of Custody eli CoC-standardi). Tässä kysymys-vastausosiossa käsitellään metsänhoidon standardin päivitystä. FSC-järjestelmässä sertifioidaan siis metsiä ja metsistä saatavia tuotteita. Vuodesta 2018 alkaen myös ekosysteemipalveluja (esim. vesi, hiili, monimuotoisuus) on voitu sertifioida.

5. Ketkä osallistuvat standardityöhön?

Standardityöryhmä koostuu Suomen FSC:n jäsenorganisaatioista. Työryhmään kuuluu talous-, ympäristö- ja sosiaalikamarin edustajia. Lisäksi standardityössä on mukana FSC-toimiston ja kamarien kutsumia asiantuntijoita, sekä sidosryhmät, jotka kommentoimalla standardiluonnosta osallistuvat sen tekemiseen.

6. Millainen on standardityön aikataulu?

Ensimmäinen luonnos, ensimmäinen julkinen kuuleminen 26.6.–29.8.2019:
Julkisen kuulemisen tulosten perusteella luonnoksen muokkaaminen neuvotteluprosessissa ja testaaminen, testaamisen tulosten perusteella muokkaaminen.

Toinen julkinen kuuleminen 7.3.–5.5.2020:
Julkisen kuulemisen tulosten sisällyttäminen standardiluonnokseen, neuvottelut viimeisestä luonnosversiosta, standardiluonnoksen hyväksyntä standardityöryhmässä ja FSC:n hallituksessa, kääntäminen englanniksi, käännöksen hyväksyminen.

Standardiluonnos lähetetään hyväksyttäväksi kansainväliselle FSC:lle 25.9.2020. Uusi standardi tulee voimaan hyväksynnän jälkeen. Standardin käyttöönotolle on siirtymäaika.

7. Mitä tarkoittaa julkinen kuuleminen?

Julkiset kuulemiset (konsultaatiot) ovat tärkeä osa FSC:n toimintaa. Niiden avulla pyydetään kommentteja ja mielipiteitä erilaisiin FSC:hen liittyviin asioihin. Julkiset konsultaatiot toteutetaan nettialustan kautta.

8. Kuka voi kommentoida standardiluonnosta?

Kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi kommentoida standardiluonnosta. Standardityöryhmän on helpointa ottaa huomioon perustellut, hyvin jäsennellyt ja rakentavat kommentit.

9. Mitä tapahtuu, kun luonnoksen julkinen kuuleminen on päättynyt?

Suomen FSC:n toimisto koostaa julkisen kuulemisen tulokset ja standardityöryhmä käsittelee kommentit. Kommenteista saatavaa tietoa ja näkökulmia käytetään, kun rakennetaan luonnoksesta seuraavaa, entistä parempaa versiota.

10. Standardin kohdalla puhutaan termistä IGI. Mitä ovat IGI:t eli kansainväliset yleisindikaattorit?

IGIt on kokoelma kansainvälisiä yleisindikaattoreita, joiden tarkoituksena on taata vastuullisen metsänhoidon perustaso ympäri maailman. Ne huolehtivat vastuullisen metsänhoidon vaatimustason samankaltaisuudesta eri maissa. Niitä muokataan standardipäivityksessä kunkin maan oloihin sopiviksi.

11. Vaikuttavatko luonnokseen annettavat kommentit aidosti lopulliseen standardiin?

Kyllä. Standardityöryhmä päättää, miten kommentit vaikuttavat seuraavaan luonnokseen. Vaikka kaikkia kommentteja ei sellaisenaan voida sisällyttää seuraavaan luonnokseen, kuuleminen antaa hyvän mahdollisuuden tuoda uutta tietoa standardityöryhmälle, vahvistaa hyväksi nähtyjen kirjausten painoarvoa ja perustella muutostarpeita.

12. Mikä standardissa muuttuu verrattuna nykyiseen?

Tätä voi arvioida luonnoksen julkaisun jälkeen. Ensimmäisen luonnoksen julkisessa kuulemisessa esitellään mahdollisia muutosehdotuksia.

13. Onko metsänomistajan jotenkin syytä varautua standardin muutoksiin?

Prosessia seuraamalla metsänomistaja saa tietoa, millaisia muutoksia standardiin ollaan tekemässä. Kuulemiseen osallistumalla on mahdollisuus vaikuttaa näihin muutoksiin. Jos olet sertifioinut metsäsi FSC-järjestelmän mukaisesti, saat muutoksista tietoa sertifiointiorganisaatiolta (auditoijalta) tai ryhmäsertifikaatin haltijalta.

14. Toteutetaanko FSC-sertifiointia kaikissa maissa samalla tavalla?

Se olisi mahdotonta, koska metsänhoito, lainsäädäntö ja monet muut tekijät vaihtelevat maittain. FSC:n kymmenen periaatetta ja niiden toteutumista turvaavat kriteerit ovat kaikkialla samat. Kriteerit viedään käytännön toteutuksen tasolle indikaattoreilla, jotka voidaan neuvotella kansallisesti yleisindikaattorien pohjalta. FSC -metsänhoidon toteutusta valvoo kaikkialla maailmassa auditoijat, joiden toimintaa taas valvoo kansainvälinen organisaatio ASI.

14. Päätetäänkö FSC-standardien sisällöistä kaikissa maissa samalla tavalla?

Kussakin maassa FSC:n jäsenistä koostuva työryhmä (talous-, sosiaali- ja ympäristökamari) päättää siitä, miten kansainvälisten vaatimusten todentaminen toteutetaan. Standardien laatimisen ja päivityksen prosessit ovat tiukasti säädeltyjä ja samanlaisia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi metsästandardin päivitykseen kuuluu aina ainakin kaksi julkista kuulemiskierrosta.


© Forest Stewardship Council® · FSC® F000211