FSC Suomessa 20 vuotta

Lokakuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Suomen FSC-työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran. Tästä voidaan katsoa alkaneen FSC-sertifioinnin tarinan suomalaisissa metsissä.

Suomen FSC-työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 18.10.2000 eduskuntatalolla Pikkuparlamentissa. Työryhmän kutsui koolle kansanedustaja Sirpa Pietikäinen.Tavoitteeksi asetettiin kansallisen, kestävää metsätaloutta koskevan FSC-metsästandardin luominen.

Ei ihan vaatimaton tehtävä, kuten useita vuosia myöhemmin opittiin.

Alussa työryhmän tunnelma oli hyvin innostunut ja optimistinen. ”Oletimme ensimmäisessä kokouksessa, että Suomen standardi valmistuu muutamassa kuukaudessa. Lopulta siihen meni yli 10 vuotta”, kertoo silloinen Suomen FSC-työryhmän sihteeri Pasi Miettinen.

Matkan varrella on tarvittu useita FSC:hen intohimoisesti sitoutuneita ihmisiä, jotka eivät ole antaneet periksi helpolla.

Sirpa Pietikäisen mukaan etenkin ympäristöväki oli alkuvaiheessa aktiivinen. Ajan virallinen totuus oli, että Suomen metsätalous on a) kestävää ja b) maailman parasta. Ympäristöjärjestöissä oltiin toista mieltä ja syvästi huolissaan Suomen metsäluonnon tilasta.

Jo alussa myös metsäyritysten puolella oli visionäärejä, jotka uskoivat FSC:hen tulevaisuuden sertifiointina. ”He näkivät, että FSC on suomalaisillekin ainoa todellinen kilpailuvaltti, eikä tämä fakta lähde selittämällä minnekään”, Pietikäinen kuvaa.

Alkuinnostuksen jälkeen yritysten uskallus kuitenkin pian lopahti. ”Ei haluttu suututtaa MTK:ta.” Pietikäinen muistaa, että alkuvaiheessa oli useita hyviä FSC-aiheisia tilaisuuksia ja seminaareja, joissa ymmärrys metsäsertifioinnista kasvoi hurjasti. Silti koko ajan kohdattiin myös kovaa vastustusta: FSC:tä kritisoitiin marginaaliseksi ja ”ulkomaiseksi tuontitavaraksi”.


Pitkä tie standardiin

Matka kohti suomalaista metsästandardia osoittautui pikamatkan sijaan maratoniksi: vaativaksi ja uuvuttavaksi.

”Vuosien varrelle mahtui todella paljon väsymystä. Välillä oli vaikea saada riittävästi osallistujia, jotta kokoukset olisivat olleet päätösvaltaisia”, kuvaa FSC-työryhmän Pasi Miettinen.

Miettinen oli ollut sihteerinä myös suomalais-venäläisessä metsäsertifiointityöryhmässä ja nähnyt, miten FSC lähti itänaapurissa hurjaan nousuun. ”Se oli ja on edelleen mieletön menestystarina. Suomi jäi 2000-luvun alkuvuosina pahasti jälkeen paitsi Venäjästä, myös Ruotsista.”

Ruotsin kanssa Suomella oli pitkään maaottelu, jossa kilpailitiin siitä, kuka ehtii saada oman standardin ensin. Ruotsalaiset voittivat, kuinkas muuten. Miettisen mukaan he onnistuivat siinä pudottamalla kokonaisia periaatteita pois, mikä tarkoitti, että standardi oli varsin heikkotasoinen. Kansainvälinen FSC hyväksyi Ruotsin standardin, vaikka se oli huono, sillä se oli ensimmäinen.

Suurimmaksi osaksi Miettinen teki FSC:lle töitä palkatta, vapaaehtoistyönä. Suomalaisen metsäsektorin suhtautumista FSC:hen kuvaa Miettisen kertomus FSC-harrastuksen vaikutuksista hänen omaan työuraansa. Hän oli kaksi vuotta yhtä aikaa sihteerinä sekä suomalais-venäläisessä, ministeriöiden välisessä metsäsertifiointityöryhmässä että Suomen FSC-työryhmässä. Eräänä päivänä vuonna 2002 puhelin soi. Möreä-ääninen mies maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että nyt minun pitää valita joko MMM:n metsäsertifiointityöryhmä tai FSC. Valitsin FSC:n.”


Mutkia myös loppumetreillä

Suomen FSC-työryhmä sai FSC-metsästandardin ensimmäisen luonnoksen valmiiksi vuonna 2001. Vaan kuinka ollakaan, kansainvälinen FSC torjui standardin. ”Se tuntui katkeralta, etenkin kun Ruotsin paljon huonompi standardi oli mennyt läpi.”

Matkan varrelle mahtui myös myönteisiä etappeja. ”Vuonna 2005 Stora Enso lähti Suomessa ensimmäisenä metsäyhtiönä mukaan FSC:hen. Se toi uskottavuutta. Lisäksi saimme samana vuonna WWF:n Panda-palkinnon, mikä oli symbolisesti tärkeää. WWF:n tuki oli muutenkin olennaista, se tarjosi muun muassa työryhmälle kokoustilat.


FSC:n toimisto vakiintuu

Anniina Kostilainen – Kostilainen aloitti työnsä Suomen FSC:n pääsihteerinä vuonna 2012.Lopulta, vuosien päästä Suomeen saatiin FSC-metsästandardi vuonna 2011. Pian sen jälkeen, vuonna 2012, FSC sai ensimmäisen pääsihteerinsä, Anniina Kostilaisen. Häntä voi hyvällä syyllä tituleerata FSC:n Suomen toimiston äidiksi.

”Leimallista omalle aloitukselleni oli, että olin aika yksin. Kaikki FSC-metsästandardityössä mukana olleet olivat lähteneet muihin töihin, sillä he olivat uupuneita”, Kostilainen kuvaa.

Organisaation muisti oli kadoksissa, ja Kostilainen päätti keskittyä toiminnan vakiinnuttamiseen. Tässä hänen tukenaan olivat muun muassa Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä ja Panu Kunttu WWF:ltä. Puheenjohtajana toimi Sirkka Hautojärvi, jonka Kostilainen muistaa koossapitävänä, rakentavana voimana. Hautojärvi oli kokenut neuvottelujen välittäjä, jolla oli kokemusta niin sisäasianministeriöstä, YK:n Euroopan talouskomission Human Settlements Sectionista kuin ympäristöministeriön kansliapäällikön tehtävistä.

”Ihan alussa haimme ja saimme strategista rahoitusta, jonka turvin pääsimme rakentamaan yhdistystä: kirjanpitojärjestelmää, taloushallintoa ja ylipäätään yhdistyshallintoa. Meidän oli pakko saada organisaatio pystyyn.”

Samanaikaisesti väännettiin siitä, miten standardia toteutetaan ja tulkitaan, ja mitä kirjaukset todellisuudessa tarkoittavat. Moni totesi, että ne olivat liian vaikeita tai kalliita toteuttaa.

Aika ajoin tehtävä tuntui Kostilaisesta vaikealta, jopa mahdottomalta. Silloin korvaamattomaksi tueksi osoittautui kansainvälinen FSC-yhteisö.

”Yksin olemisen tunne muuttui täysin, kun olin ensimmäisessä kansainvälisessä kokouksessa. Silloin tajusin, että FSC ei ole mikään eristäytynyt saareke, jossa pitää saada mahdoton läpi. Kyse on isosta kansainvälisestä liikkeestä, jolla on samat haasteet, mutta jossa työtä tehdään suurella sydämellä ja sitoutuneena.”


FSC:stä tuli valtavirtaa

Hernesaaren Löyly. – Toukokuussa 2016 valmistunut ravintola- ja saunarakennus Löyly on Suomen ensimmäinen FSC-projektisertifioitu kohde.Kostilainen siirtyi lopulta vuonna 2019 urallaan uusiin tehtäviin, mutta ehti nähdä omalla pääsihteerikaudellaan valtavan, positiivisen asennemuutoksen. ”Esimerkiksi suurten metsäyhtiöiden asenne on muuttunut vuosien varrella täysin. On yhä enemmän neutraalisti FSC:hen suhtautuvia tahoja.”

Saman muutoksen ovat nähneet muut Suomen FSC:n uranuurtajat. Pietikäinen näkee FSC:n kirittäneen Suomessa kaikkea metsänhoitoa. Pasi Miettinen on laskenut, että omasta vapaa-ajasta otettu aika on lopulta kannattanut. ”Vaimoni hankasi alussa ajankäyttöäni vastaan sanoen, ettei tuosta FSC:stä mitään tule. Hän kyseli, oletko naimissa FSC:n vai minun kanssani. Nyttemin on onneksi ääni muutunut kellossa ja tuloksia näkyy.”

Anniina Kostilaiselle FSC oli enemmän kuin työpaikka, ja hän näkee, että se toi hänen elämäänsä lopulta pelkästään hyvää. ”Myös vaikeudet olivat sellaisia, jotka olen tarvinnut. Kasvoin FSC:llä enemmän kuin normaalissa työssä kasvaisi.”

Kostilainen näkee, että FSC:n suuri rikkaus on sidosryhmäyhteistyö – vaikka se on myös suurin haaste.
Hän näkee, että kaikilla ihmisillä, jotka ovat laittaneet aikaansa ja energiaansa FSC:hen 20 vuoden aikana, on suuri arvo ja merkitys. ”Järjestelmää ei olisi ilman niitä ihmisiä, joka ikistä heistä.”


Tulevaisuus on yhteistyössä

Anna Ylä-Anttila – Ylä-Anttila aloitti  Suomen FSC:n toiminnanjohtajana elokuussa 2019. Elokuussa 2019 Suomen FSC:n toiminnanjohtajana aloitti Anna Ylä-Anttila. Hän näkee FSC:n tärkeänä kestävän metsänhoidon ja monimuotoisuuden edistäjänä, jonka avulla suomalaista metsäosaamista voidaan kehittää. Samalla se on kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. ”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö FSC olisi tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kuluttajien valintojen ohjaaja.”

FSC-järjestelmän vaikuttavuus riippuu Ylä-Anttilan mukaan FSC:n eri tahoilta tulevien jäsenten kyvystä tehdä yhteistyötä. ”Löydämme tulevaisuuden haasteisiin ratkaisut vain, jos otamme käyttöömme FSC:n jäsenten monialaisen osaamisen. Metsänhoitoon liittyvät haasteet koskevat meitä kaikkia.”

Anniina Kostilainen muistuttaa, että FSC:ssä, kuten elämässäkään, ei kannata edes tavoitella tasaista, mukavaa ja helppoa. ”Tärkeämpää on, että asiat menevät oikeaan suuntaan ja kehittyvät.”


Nyt saa tuulettaa! – Maaliskuussa 2017 pidetyssä vuosikokouksessa iloittiin FSC-sertifioinnin positiivisesta kehityksestä Suomessa.


© Forest Stewardship Council® · FSC® F000211