Uutishuone


Monday, 10 April 2017
Metsäteollisuuden lahopuuohjelma tähtää FSC-sertifioinnin edistämiseen

 (© Auli Elolahti)© Auli Elolahti

Metsäteollisuus ry on käynnistänyt toimintaohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa talousmetsien lahopuun määrää sekä varmistaa säästettävän lahopuun laatu siten, että se takaisi metsien monimuotoisuuden säilymisen.


Metsien monimuotoisuuskysymykset ovat olleet jo pitkään pinnalla, mutta viime aikoina aihe on ottanut lisää tulta alleen biotalouden investointien ja niiden myötä kasvavan hakkuutarpeen vuoksi. Erityisesti ympäristöjärjestöt ovat olleet huolissaan lisääntyvien hakkuiden vaikutuksesta talousmetsien monimuotoisuuteen. Metsätalouden on arvioitu johtaneen lukuisten metsälajien uhanalaistumiseen ja elinympäristöjen pirstoutumiseen. Vallitseva tilanne on ajanut eri tahot etsimään ratkaisuja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi, mihin myös metsäteollisuuden lahopuuohjelma pyrkii vaikuttamaan.

Lahopuu on yksi tärkeimmistä monimuotoisuuden ylläpitäjistä

Lahoava puuaines on tärkeä osa metsäekosysteemien monimuotoisuutta, sillä se toimii lukuisten lajien elinympäristönä, ravinnon lähteenä, kasvualustana ja suojana. Arviolta jopa neljäsosa Suomen metsälajesta on jollain tavalla riippuvaisia erityyppisistä lahopuista. Monimuotoisuutta ylläpitävä metsä koostuukin monipuolisesti erikokoisista, eri lahoamisasteisista sekä lajistoltaan monipuolisista lahopuista, sisältäen lehti-, maa- ja pystylahopuut. Monimuotoisen lahopuuston säästäminen on helppo ja edullinen keino edistää talousmetsien biodiversiteetin säilymistä, mikäli riittävät säätelykeinot pystytään varmistamaan.

Tärkeän lahopuun määrän ja laadun turvaamista on kuitenkin vaikea varmistaa tämän hetkisen lainsäädännön puitteissa. Nykyinen laki vaatii säästämään lahopuut ainoastaan metsälain 10§ erityisen tärkeissä metsäelinympäristöissä. Riittävän monipuolinen lahopuun säästäminen jääkin monien metsänhoitajien itsemäärittelemäksi vapaaehtoistoiminnaksi. Monet lahopuuselvitykset ovat osoittaneet, että vallitsevassa tilanteessa olisi huomattavasti parantamisen varaa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä käy ilmi talousmetsiemme pysty- ja maalahopuun vähäinen yhteenlaskettu määrä; Etelä-Suomen metsissä havaitaan alle 4m³/ha lahopuuta ja Pohjois-Suomessakin vain noin 6m³/ha, kun taas luonnontilaisissa metsissä kuollutta puuta on yleisesti useita kymmeniä tai jopa satoja kuutiometrejä hehtaarilla. Vähäinen talousmetsien lahopuun määrä on arvioiden mukaan heikentänyt jopa kolmasosaa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista (523 lajille 1 590 lajista, Rassi ym. 2010).

FSC-sertifioinnista ratkaisu talousmetsien lahopuun turvaamiseksi

Koska lahopuun määrän ja laadun turvaaminen ei kuulu tämän hetkisen lainsäädännön piiriin, korostuu ulkopuolisten sertifiointijärjestelmien tärkeys talousmetsien monimuotoisuuden ylläpidossa. Metsäteollisuuden lahopuuohjelman yhtenä tavoitteena on edistää myös FSC-sertifiointia Suomessa. FSC-sertifiointi asettaa tarkoin määritellyt vaatimukset monipuolisen lahopuun turvaamiseksi, mitkä tulee läpäistä saadakseen sertifikaatin.

FSC-standardi asettaa tarkat kriteerit lahopuun määrälle, huomioiden erityisesti tärkeän lehtilahopuun, järeän lahopuun ja pysty- sekä maalahopuun. Esimerkiksi kuolleita yli 10 cm puita säästetään metsätaloustoimenpiteissä kaikissa kohteissa vähintään 20 kappaletta hehtaaria kohden, silloin kun niitä löytyy alueelta. Lehtilahopuut taas säästetään aina. Lisäksi metsätaloustoimet suunnitellaan siten, että toimenpiteissä vaurioituvan runkolahopuuston määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Energiapuun korjuussa kaikki yli 10 cm paksut pysty- ja maalahopuut jätetään korjaamatta ja rikkomatta.

Kuolleen lahopuun ohella FSC- sertifiointi takaa positiivisen vaikutuksen metsäluontoon muun muassa metsään jätettävien elävien säästöpuiden ansiosta. FSC-standardin mukaan järeitä, yli 20 senttimetrin eläviä säästöpuita tulee jättää vähintään 10 hehtaaria kohden Etelä-Suomen metsissä. Pohjois-Suomessa minimiläpimitta on asetettu 15 senttimetriin.

FSC:n erityispiirteenä on myös, että standardissa määritellään arvokkaat luontokohteet, jotka on rajattava kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Näiden arvokkaiden luontokohteiden keskeisenä kriteerinä on kohteiden sisältämä lahopuun määrä ja laatu, kuten lahoamisaste ja lehtilahopuun osuus. Erilaiset runsaslahopuiset kohteet kuten kangasmetsät, turvekankaat sekä vanhat lehdot tulee aina jättää metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle.

Tällä hetkellä Suomen talousmetsien pinta-alasta noin 8 % on FSC-sertifioituja. Vaikka kasvusuunta on ollut voimakasta viime vuosina, on kasvuvaraa vielä paljon. FSC-sertifioinnin kasvattamisella voitaisiin saavuttaa merkittäviä hyötyjä talousmetsien lahopuun määrän ja laadun parantamiseksi ja monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, standardin määräämien selkeiden ja systemaattisten toimien ansiosta. FSC:llä on parhaillaan myös käynnissä standardipäivitys, jonka tarkastelun kohteena on myös lahopuukriteerit.

FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen pitää metsäteollisuuden tavoitteita erittäin tärkeinä:

“On hienoa, että tärkeä lahopuuteema on tunnistettu ja nostettu esiin. FSC on käytännössä vahvin ja tehokkain keino turvata biotalouden kestävyys lahopuun osalta. Juuri nyt on panostettava sertifioinnin laajentamiseen.”

Lisätietoja:
Anniina Kostilainen, pääsihteeri, FSC Suomi,
a.kostilainen@fi.fsc.org
puh: +358458014333

Lähteet:

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2016/10/luk […]

https://www.metsateollisuus.fi/painopisteet/ympari […]


© Forest Stewardship Council® · FSC® F000211