Uutiskirje 2/2019

Tässä kirjeessä selkiytämme kontrolloidusta puusta käytävää keskustelua. Kerromme myös, miten FSC Suomi turvaa uhanalaisia lajeja suomalaisissa talousmetsissä.

17.12.2019

  • Kontrolloitu puu puhuttaa
  • FSC Suomi sai Nesslingin säätiöltä apurahan uhanalaisten lajien turvaamiseen
  • FSC:n kansanvälinen yleiskokous Balilla lokakuussa 2020
  • FSC-sertifioitua puuta jo 25 vuotta
  • Vuosikokous torstaina 12. maaliskuuta

1. Kontrolloitu puu puhuttaa

Loppuvuodesta 2018 voimaan tulleet kontrolloidun puun kriteerit ovat herättäneet kuluneen syksyn aikana runsaasti keskustelua. Hämmennys on ymmärrettävää, ja siksi FSC Suomi haluaa selkiyttää kontrolloidusta puusta käytävää keskustelua.

Kontrolloitu puu tarkoittaa puuraaka-ainetta, jota sekoitetaan FSC-sertifioituun puuainekseen tilanteissa, joissa FSC-sertifioitua puuta ei ole kylliksi saatavilla. Kontrolloitua puuta voidaan käyttää FSC Mix -tuotteissa korkeintaan 30 prosenttia. Kontrolloitu puu ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa metsäluonnolle tai alkuperäiskansoille, kuten saamelaisille.

Kontrolloitu puu ei sinänsä ole uusi asia - valtaosa Suomen kuitupuusta on ostettu kontrolloituna puuna jo vuosia. Uutta on se, miten määritellään toimenpiteet haittojen minimoimiseksi. Aiemmin puun ostajat ovat itse määritelleet riittävät toimenpiteet. Tulos on ollut, ettei erityisiä toimenpiteitä Suomessa tarvita.

Nykyisin määrittelyssä ovat mukana yritysten lisäksi muutkin sidosryhmät, kuten ympäristöjärjestöt ja saamelaiset. FSC:ssä kolmas, neutraali osapuoli eli auditoija arvioi lopulta toimenpiteiden riittävyyden, mutta hänellä on oltava taustatietona kaikkien osapuolten näkemykset. Vastuussa toimenpiteistä ovat edelleen puun ostajat.

Koska osapuolilla on eri tarpeita metsän käytön suhteen, on luonnollista, etteivät näkemykset riittävistä toimenpiteistä aina osu yksiin. Asiasta on kuitenkin päätettävä yhdessä, eikä yksimielisyyttä ole vielä kaikilla alueilla löytynyt. Ennen kysymysten ratkaisua puukauppoja ei saada kontrolloidun puun leiman alla sujumaan.

Tilanne on hankala niin metsänomistajille, puun ostajille saamelaisille kuin ympäristöjärjestöillekin. Kysymykseen oikeasta metsänhoidon tavasta ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan eri osapuolia tyydyttäviä ratkaisumalleja on etsittävä yhdessä. Kysymys liittyy paitsi historiaan, myös laajempaan ympäristön ja yhteiskunnan muutokseen. Maailmanlaajuinen kilpailu resursseista, myös Suomen metsien käytöstä, on koventunut. Samaan aikaan kuluttajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden vastuullisuuteen ja alkuperään. Tilanteen ratkaisut ovat vasta muotoutumassa. Yhden ratkaisun tarjoaa FSC-sertifikaatti ja sen kevennetty muoto, kontrolloitu puu.

Myöskään FSC tai kontrolloidun puun järjestelmä ei vielä ole onnistunut ratkaisemaan globaaleja metsänkäytön kysymyksiä. Jatkamme silti työtä. Tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan maankäytön kiistakysymykset ovat globaalissa mittakaavassa tuiki tavallisia. Siksi FSC:llä on kansainvälisenä, maailman vanhimpana ja luotetuimpana metsien sertifiointijärjestelmänä paljon välineitä käsitellä niitä. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten saamista saman neuvottelupöydän ääreen.

FSC:ssä ja kontrolloidun puun järjestelmässä, joka FSC Mix -tuotannon kautta koskettaa lähes kaikkea Suomen metsätaloutta, metsien käytöstä neuvotellaan yhdessä paikallisten sidosryhmien kesken. Tämä takaa FSC:n uskottavuuden ja vaikuttavuuden. Se on myös FSC:n nopeasti kasvavan kuluttajakysynnän taustalla.


2. FSC Suomi sai Nesslingin säätiöltä apurahan uhanalaisten lajien turvaamiseen

Maj ja Tor Nesslingin säätiö on myöntänyt FSC Suomelle ensi vuodelle rahoituksen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on turvata uhanalaisia lajeja suomalaisissa talousmetsissä.

Hankkeessa laaditaan kuvitettu opas, josta tulee käytännön työkalu metsäsuunnitteluun ja metsätöihin. Opas auttaa metsäsuunnittelijoita määrittelemään, millä konkreettisilla toimenpiteillä varmistetaan uhanalaisten lajien säilyminen metsissä, joissa tällaisia lajeja esiintyy.

Selkeä opas tulee tarpeeseen. Uhanalaisista lajeista on kyllä olemassa runsaasti tietoa, mutta useilta lajeilta puuttuu suositukset, kuinka niitä voidaan käytännössä turvata metsätalousalueilla.

FSC:n hanke murtaa raja-aitoja tuomalla ekologian tutkijat ja metsätalouden harjoittajat yhteen tuottamaan opasta. Työ alkaa alkuvuodesta yleisekologin rekrytoinnilla. Samalla tehdään sopimukset muiden hankkeeseen osallistuvien asiantuntijoiden kanssa.


3. FSC:n kansanvälinen yleiskokous Balilla lokakuussa 2020

FSC:n kansainvälisen yleiskokouksen verkkosivut on nyt avattu. Yleiskokous pidetään Indonesiassa Balilla 11.-16. lokakuuta 2020. Kolmen vuoden välein pidettävässä kokouksessa käsitellään FSC:n kansainvälisten jäsenten ehdotuksia toiminnan painopisteiksi seuraavina vuosina.

FSC:n kansainvälisenä jäsenenä pääset vaikuttamaan järjestön toimintaan. Jäsenhakemuksen voit tehdä verkkolomakkeella.

Yleiskokouksen verkkosivustolta löytyy yleiskatsaus ohjelmaan sekä tärkeitä päivämääriä. Ohjelma tarkentuu pian.



4. FSC-sertifioitua puuta jo 25 vuotta

Kansainvälinen FSC-sertifikaatti täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

FSC sai alkunsa Riossa vuonna 1992 pidetystä ympäristöhuippukokouksesta. Kokouksessa ei löydetty yhteisymmärrystä keinoista metsäkadon pysäyttämiseksi. Seuraavana vuonna joukko yrityksiä, järjestöjä ja yhteisövaikuttajia päätti luoda yhdessä vapaaehtoisen, markkinaehtoisen järjestelmän vastuulliseen metsänhoitoon.

Maailmassa on yli 200 miljoonaa hehtaaria FSC-sertifioitua metsää. Suomen metsistä kymmenisen prosenttia on FSC-sertfioituja.


5. Vuosikokous torstaina 12. maaliskuuta

FSC Suomi toivottaa jäsenensä tervetulleetksi vuosikokoukseen. Vuosikokous järjestetään 12.3.2020 klo 10-12 WWF:n toimistolla osoitteessa Lintulahdenkatu 10.


© Forest Stewardship Council® · FSC® F000211