Sirkka Hautojärven vaikuttava ura luonnonympäristön, rakennetun ympäristön sekä ilmastoasioiden parissa on ollut erinomainen näköalapaikka alan muutoksen seuraamiseen. Hän on eläkkeelle siirryttyään jatkanut tärkeää työtään muun muassa vastuullisen metsänhoidon parissa osallistumalla FSC Suomen toimintaan ja järjestelmän kehittämiseen.
Ihmistieteilijä ja saariston kasvatti
Hautojärvi työskenteli ympäristöministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 1994 alkaen ja jäi eläkkeelle virastaan syyskuussa 2008. Sitä ennen hän toimi YK:n Euroopan talouskomission Human Settlements Sectionin johdossa vuosina 1991–1993 ja ympäristöministeriön alueiden käytön osaston ylijohtajana vuosina 1984–1991. Vuosina 1970–1984 Hautojärvi työskenteli sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston tutkijana ja toimistopäällikkönä. Lisäksi Hautojärvi on toiminut päätoimensa ohella lukuisissa maankäytön suunnitteluun liittyvissä työryhmissä ja verkostoissa. Hän on muun muassa koordinoinut Suomen EU-puheenjohtajuuskausia ympäristöasioiden osalta.
Hautojärvi kertoo olevansa pohjimmiltaan ihmistieteilijä, sillä opiskeluaikoina hänen oppiaineyhdistelmänsä oli psykologia, sosiologia ja fysiologia, eli kolme ihmisen käyttäytymisen tasoa. Ihmisen suhde luontoon ja ympäristöön alkoi kiinnostaa Hautojärveä jo varhain, noin 70-luvun loppupuolella, kun hän luennoi arkkitehdeille ympäristöpsykologiaa. Metsäaiheet tulivat hänen työpöydälleen erilaisten metsäkiistojen kautta, joihin hän on ollut mukana rakentamassa ratkaisuja, viimeksi Metso-ohjelman parissa valmistelutyöryhmän puheenjohtajan roolissa.
Hautojärvi vietti lapsena ja nuorena paljon aikaa Turun saaristossa, jolla on yhä merkittävä rooli hänen elämässään. Hautojärven isän syntymäkoti saaristossa on edelleen käytössä ympärivuotisena paikkana, jossa hän viettää suurimman osan vapaa-ajastaan.
”Saaristoluonto; meri, kalliot, käkkärämännyt, katajakedot ja pähkinälehdot ovat sitä maisemaa, jonka koen omimmakseni. Puutarhan ja perinnemaiseman hoitaminen on ollut kuntosalini ja terapeuttini. Luonnossa liikkuminen on minulle tärkeää ja seuraan edelleen aktiivisesti keskustelua, jota käydään metsien ympärillä.”
FSC-järjestelmän kehittäjä ja luottamuksen rakentaja
Kun Hautojärvi oli jäänyt eläkkeelle, hänet pyydettiin mukaan FSC:n toimintaan yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hautojärvi toimi puheenjohtajana vuosina 2012–2018 ja oli toimintakautenaan mukana rakentamassa Suomen toimistoa ja kehittämässä FSC-järjestelmää Suomessa. FSC:n kansallista metsästandardia työstävän työryhmän puheenjohtajana Hautojärvi aloitti vuonna 2016.
Hautojärvi kertoo, että standardityöryhmän työssä on ollut haasteita, jotka ovat liittyneet resurssien niukkuuteen ja työryhmän ajan rajallisuuteen. Toisena haasteena on ollut tietopohjan kartuttaminen standardin vaikutuksista, jota on jouduttu selvittämään ja pohtimaan useaan otteeseen. Hautojärvi painottaa, että työtä on tehty hyvässä hengessä ja luottamusta on rakennettu eri kamarien välille matkan varrella.
”Vaikka eri kamareilla on ollut erilaiset tulokulmat standardityöhön liittyen, yhteinen päämäärä kunnianhimoisesta valmiista standardista on silti ollut kaikilla kirkkaana mielessä.”
Hautojärvi näkee, että toimintavuosiensa aikana FSC on vakiinnuttanut asemaansa Suomessa ja kehittynyt parempaan suuntaan. Hänen mukaansa järjestelmän tunnettuus kuluttajien ja eri sidosryhmien keskuudessa on lisääntynyt, mikä on erittäin tärkeää vapaaehtoiselle markkinapohjaiselle työkalulle.
Hautojärven näkemys on, että tulevaisuudessa metsäkeskustelun tulisi pohjautua hyvään tutkimustietoon ja ilmastokysymykset tulisi ottaa merkittävin osin mukaan keskusteluun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmastokysymyksiin on Hautojärven mukaan kaksi tarkastelukulmaa: miten ilmastonmuutokseen kyetään sopeutumaan ja miten ilmastonmuutosta torjutaan. Ilmiötä tulisi tarkastella molemmista näkökulmista. Kummatkin vaikuttavat metsäluontoon ja metsien käyttöön tulevaisuudessa. Lisäksi Hautojärvi toivoo, että keskustelu pysyisi asiallisena ja eri toimijat sekä sidosryhmät pyrkisivät ymmärtämään aiheen eri näkökulmia.
Kohti kunnianhimoisempaa ja laajalle levinnyttä sertifiointijärjestelmää
Hautojärven näkemys on, että FSC-järjestelmän yleinen vahvuus on ympäristö-, talous- ja sosiaalivaikutusten tasapuolinen punninta. Hautojärven mielestä merkit viittaavat siihen, että taloudelliset ja ympäristölliset mittarit osoittavat yhä useammin samaan suuntaan. Myös ilmastonmuutos ja luontokato ongelmina muistuttavat olemassaolostaan entistä selvemmin ja samalla synnyttävät maailmanlaajuista kysyntää ratkaisuille.
“Ensinnäkin toivon, että ihmiset tiedostaisivat, miten tärkeä ympäristön tila on heille itselleen. Olemme onnellisempia, terveempiä ja rikkaampia hyvinvoivassa ympäristössä. FSC voi osaltaan merkittävästi vaikuttaa metsätalouden kestävyyteen, kunhan järjestelmä on käytössä riittävän laajalti, toimii uskottavasti sekä on ymmärrettävä ja tunnettu. Näitä ominaisuuksia on viety eteenpäin, mutta niitä kannattaa kehittää jatkossakin. Toivon myös mahdollisuutta suurempaan paikallisuuteen kansainvälisten yhteisten kriteerien puitteissa, silloin kun se on järjestelmän toimivuuden ja tavoitteiden kannalta järkevää. Järjestelmää pitäisi saada lisäksi pienmetsänomistajien osallistumisen kannalta yksinkertaisemmaksi.”