Päivitetty metsänhoidon FSC-standardi
Päivitetty metsänhoidon FSC-standardi FSC-STD-FIN-02-2023 on julkaistu.
Standardi astui voimaan 1.8.2023. Tästä alkoi 12 kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa auditointi on tehtävä päivitetyn standardin mukaisesti. Päivitettyä metsänhoidon FSC-standardia saa halutessaan alkaa noudattamaan jo heti sen julkaisusta.
Metsänhoidon FSC-standardi on saatavilla englanniksi (virallinen standardidokumentti), suomeksi ja ruotsiksi. Saamenkieliset käännökset julkaistaan, mikäli saamelaisten kotiseutualueen sertifioitu pinta-ala kasvaa.
Vuoden 2011 metsänhoidon FSC-standardin löydät täältä.
Tähän on koottu FSC Suomen standardityöryhmän antamat kommentit Suomen metsänhoidon FSC-standardista esitettyihin kysymyksiin.
Kysymys 1:
FSC-standardissa on vaatimus: Seuraavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elävät puut säästetään kaikkien metsätaloustoimien* yhteydessä: sellaiset muut jalot lehtipuut*, raidat ja muut puumaiset pajut, tuomet, pihlajat sekä tervalepät, joiden rinnankorkeusläpimitta* on vähintään 10 cm.
Miten tulkitaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaat puut, jos niitä alueellisesti on runsaasti? Koskeeko tämä myös tervalepikkoja, ja säästetäänkö kaikki FSC-standardissa määritellyt monimuotoisuudelle arvokkaat puut?
Standardityöryhmän kommentti:
Kyllä koskee, eli säästetään kaikki standardissa määritellyt monimuotoisuudelle arvokkaat puut. Indikaattorissa 6.6.1.1.2 puhutaan nimenomaan varttuneista metsistä. Kirjaus on eri nuorista metsistä (6.6.1.1.3). Jos kyse on kasvatuslepikosta, on tästä erikseen kirjaus metsänhoidon FSC-standardin indikaattorin 6.6.1.1 huomautuksessa 1.
Kysymys 2: Metsänhoidon FSC-standardissa on seuraava kirjaus: 6.2.1 Organisaatio laatii ennen metsätaloustoimien aloittamista ympäristövaikutusten arvioinnin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä nykytoiminnan lisäksi?
Standardityöryhmän kommentti: Indikaattorin 6.2.1 vaatimus täyttyy, kun organisaatiolla on periaatteen 7 mukainen yleis- ja metsäsuunnitelma, ja organisaatio noudattaa muita FSC-standardin vaatimuksia.
Kysymys 3: FSC-standardissa ei ole määritelty tarkkaa lukumäärää tai kokoa riistatiheiköille, mitä ohjetta tulisi noudattaa?
Standardityöryhmän kommentti: Riistatiheikköjen määrää tai kokoa ei ole määritelty metsänhoidon FSC-standardissa. Riistatiheiköissä on hyvä ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Riittää, että auditoinnissa on osoitettavissa, että riistatiheikköjä on jätetty. Esimerkkejä käytännöistä löytyy Metsänhoidon suosituksista. Poikkeuksena kohteilla, jotka on määritelty erityishakkuukohteeksi, joilla on riistanhoidollinen tavoite, riistatiheikköjä jätetään standardin indikaattorin 6.5.3 n) mukaisesti.
Kysymys 4: FSC-standardissa ei ole mainittu erikseen E-luokan pohjavesialueita. Koskevatko pohjavesiä koskevat kirjaukset myös E-luokan pohjavesiä?
Standardityöryhmän kommentti: Metsänhoidon FSC-standardin vaatimukset I ja II luokan pohjavesistä koskevat myös luokkien 1E ja 2E pohjavesiä. Standardin kirjaukset, joissa on mainittu pohjavedet ilman luokitusta koskevat pohjavesiluokkia 1, 1E, 2 ja 2E. Pohjavesiluokkaa E selvitetään.