Usein kysytyt kysymykset

K: Miksi standardi päivitetään?
V: Edellinen kansallinen metsänhoidon FSC-standardimme on tullut voimaan vuonna 2011. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon niin metsänhoitoon liittyvässä ymmärryksessä, ohjaavassa lainsäädännössä kuin FSC:n sisälläkin. FSC:ssä on kehitetty metsänhoidolle kansainväliset yleisindikaattorit (IGI, International Generic Indicators), jotka varmistavat samantasoisten metsänhoidon standardien noudattamisen kaikkialla maailmassa. Nämä on nyt päivitetty osaksi Suomen metsänhoidon standardia.

K: Koska standardia päivitettiin edellisen kerran?

V: Vuonna 2011 (ensimmäinen Suomen metsänhoidon FSC-standardi)

K: Miten päivitysprosessi on edennyt?
V: FSC:ssä päätökset syntyvät kolmen kamarin (talous-, ympäristö- ja sosiaalikamari) konsensuksessa. Kullakin kamarilla on yhtäläinen äänivalta, jotta voidaan taata eri kestävyysnäkökulmien tasapaino. Konsensuksen löytyminen vie aikaa. Tämänkertaiset neuvottelut aloitettiin vuonna 2016, joskin ne olivat välissä tauolla kaksi vuotta. Standardiprosessi on kestänyt pidempään kuin arvioitiin, mutta lopputuloksena Suomeen on saatu FSC:n metsänhoidon standardi, joka on:

Ympäristön kannalta tarkoituksenmukainen
Yhteiskunnallisesti höydyllinen
Taloudellisesti houkutteleva

Kansallisten neuvottelujen päätyttyä standardi meni kansainvälisen FSC:n kamaritasapainoisen* Policy and Standards Committeen arvioitavaksi ja se hyväksyttiin yhdeksällätoista ehdolla. Ehdot saatiin suljettua ja standardi hyväksyttiin lopullisesti maaliskuussa 2023.

Hyväksytty standardi julkaistaan toukokuussa 2023. Tästä alkaa 3 kuukauden sopeutumisaika metsänhoidon sopeuttamiseksi standardin mukaiseksi. Standardi tulee voimaan sopeutumisajan päätyttyä elokuussa 2023. Seuraava vuotuinen auditointi suoritetaan uusien standardin vaatimusten mukaisesti, ja 12 kuukauden kuluessa, elokuuhun 2024 mennessä siirtymäaika päättyy.

K: Ketkä standardin sisällöstä päättävät?
V: Suomen FSC:n metsänhoidon standardi on neuvoteltu FSC:n standardityöryhmässä, joka koostuu kolmen kamarin (talouskamari, ympäristökamari ja sosiaalikamari) jäsenistä. Kamarit tekevät päätökset konsensusperiaatteella. Kullakin kamarilla on yhtäläinen äänivalta. Sosiaalikamariin kuuluvat työntekijäjärjestöt, saamelaiset ja virkistysjärjestöt. Talouskamariin kuuluvat taloudelliset toimijat kuten yritykset tai metsänomistajat ja ympäristökamariin ympäristöjärjestöt FSC:n kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

K: Mikseivät metsänomistajat ole edustettuna standardityöryhmässä?
V: Metsänomistajat eivät toistaiseksi kuulu FSC:n jäsenistöön, lukuun ottamatta yhtä metsänhoitoyhdistystä. FSC on kaikille avoin jäsenjärjestö.

K: Milloin uusi standardi tulee voimaan?
V: Uuden standardin julkaisusta alkaa 3 kuukauden sopeutumisaika, jonka jälkeen standardi tulee voimaan elokuussa 2023. Tästä alkaa 12 kuukauden siirtymäjakso uuden standardin käyttöönottamiseksi. Uusi ja vanha metsänhoidon FSC-standardi ovat voimassa yhtä aikaa siirtymäajan, eli 12 kuukautta.

K: Milloin uuden standardin vaatimuksia täytyy alkaa noudattamaan?
V: Kolmen kuukauden sopeutumisaika standardin julkaisusta sen voimaantuloon on tarkoitettu uusien vaatimusten täytäntöönpanoon. Päivitettyä metsänhoidon FSC-standardia saa halutessaan alkaa noudattamaan jo heti standardin julkaisusta. Vaatimusten noudattaminen arvioidaan vuotuisen auditoinnin yhteydessä, eli 12 kuukauden siirtymäajan sisällä.

K: Milloin ulkoinen auditoija tarkastaa uusien vaatimuksien mukaisen toiminnan?
V: Uuden standardin mukainen auditointi on tehtävä 12 kuukauden siirtymäajan puitteissa.

K: Mitä tapahtuu, jos ei noudata uusia vaatimuksia?
V: Mikäli uuden standardin vaatimuksia ei noudateta 12 kuukauden siirtymäajan puitteissa ja auditoida uuden standardin mukaisesti siirtymäajalla, sertifiointia ei voida jatkaa.

K: Mitkä ovat keskeiset muutokset standardissa?
V: Päivitetyssä Suomen metsänhoidon FSC-standardissa esimerkiksi jätettävän lahopuun sekä säästöpuiden määrä lisääntyy. Vesistöjen suojavyöhykkeisiin on tullut muutoksia ja osassa kohteista on käsittelemättömän suojavyöhykkeen lisäksi jätettävä peitteisenä hoidettava suojavyöhyke. Päivitetyssä metsänhoidon FSC-standardissa on myös mukana työntekijöiden oikeudet. Standardin rakenne on myös uudistunut vastaamaan FSC:n kansainvälisiä geneerisiä indikaattoreita.

Lisätietoa löydät uuden ja vanhan standardin eroista koostetusta vertailutaulukosta.

K: Kiristyvätkö vaatimukset?
V: Standardi kehittyy kunnianhimoisempaan suuntaan, jotta esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuutta voidaan turvata entistä paremmin. Tämä näkyy esimerkiksi suojakaistojen leventymisenä. Toisaalta uudessa standardissa on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen ja helppokäyttöiseen luonnonhoidon keinovalikoimaan ja selkeyteen, jotta vaatimusten täyttäminen olisi kyllin yksiselitteistä.

Lisätietoa löydät uuden ja vanhan standardin eroista koostetusta vertailutaulukosta.

K: Voiko metsänomistaja erota sertifioinnista, jos uusi standardi ei miellytä?
V: Kyllä. Sertifioinnin voi päättää standardin ja mahdollisen sertifiointiryhmän ehtojen mukaisesti.

K: Onko odotettavissa, että uudistunut standardi lisää metsänomistajien kiinnostusta FSC-sertifiointiin?

V: Kyllä. Uuden standardin astuttua voimaan olemme samalla viivalla muiden puuntuottajamaiden kanssa, joissa kansainväliset yleisindikaattorit on huomioitu, mikä lisää entisestään suomalaisen FSC-puun kiinnostavuutta. FSC tukee ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsien hoitoa. Nämä ulottuvuudet tekevät FSC-sertifioinnista metsänomistajille kiinnostavan vaihtoehdon. FSC-standardissa on myös useita samoja tavoitteita kuin ajankohtaisissa kansainvälisissä, ympäristöön liittyvissä linjauksissa, ja sen on tarkoitus tukea esimerkiksi kehitteillä olevan EU-regulaation todentamista. Sertifiointi vastaa näin tulevaisuuden haasteisiin.

K: Miten kauan standardi on voimassa, ennen kuin sitä seuraavan kerran päivitetään?
V: Standardin päivitystarvetta arvioidaan viiden vuoden välein. Jos nähdään tarvetta muutoksille, käynnistetään standardin päivitysprosessi. Vanha standardi on kuitenkin voimassa päivitysprosessin ajan, aina siihen asti, kunnes päivitetyn standardin siirtymäaika päättyy.

K: Miten metsänomistaja voi sertifioida metsänsä?
V: Useimmille metsänomistajille ryhmäsertifiointi on paras ratkaisu, koska se keventää sertifioinnin hallinnollista taakkaa. Hyvin suurille metsänomistajille sopii myös suorasertifiointi. Sertifiointiryhmistä voi valita itselle sopivan esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai ryhmän tarjoaman sopimuksen mukaan. Myös useat yhteismetsät ovat sertifiointiryhmien jäseniä, joten tällaiseen yhteismetsään liittymällä saa metsänsä sertifikaatin piiriin.

Viisi askelta sertifiointiryhmään liittymiseen:

Ota yhteyttä ryhmäsertifiointia tarjoaviin yrityksiin ja pyydä ehdotukset sertifioinnin toteuttamisesta. Ryhmäsertifiointia tarjoavat yritykset löydät täältä.

Valitse yritys, jonka kanssa solmit sopimuksen ryhmäsertifioinnin toteuttamisesta.

Käy yrityksen asiantuntijan kanssa läpi metsätaloutesi tavoitteet ja suunnittele ne FSC-sertifioinnin mukaisesti. Asiantuntija auttaa metsäsuunnitelman laadinnassa ja käytännön asioissa.

Valitsemasi yritys liittää metsäsi FSC-ryhmäsertifikaattiin ja voit nyt myydä puusi FSC-sertifioituna.

FSC-sertifikaatti on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Virallisia tarkastuksia eli auditointeja tehdään vuosittain otannalla ryhmäsertifikaatissa olevista tiloista.

Suorasertifioinnin tapauksessa ota yhteys suoraan auditoijaan. Auditoijien yhteystiedot löydät täältä.

K: Miksi metsänomistajan kannattaa sertifioida metsänsä?
V: FSC-sertifiointi on ympäristön, yhteiskunnan sekä talouden kannalta vastuullinen ratkaisu. Metsän hoidossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus, työntekijöiden olot, metsässä liikkumisen mahdollisuudet, alkuperäiskansojen oikeudet ja metsän tuotto sekä kestävä käyttö myös tuleville sukupolville. FSC-metsäsuunnitelma auttaa aikatauluttamaan ja pohtimaan metsänhoidon toimenpiteitä luonnon, ihmisten ja talouden kannalta järkevämmiksi, ja voi auttaa metsänomistajaa näkemään paremmin metsänsä luontoarvot ja niiden kehittämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa.

FSC-sertifioidulla puulla on markkinoilla hyvin kysyntää, mikä voi näkyä myös puun hinnassa. Kysyntää lisää yritysten ja kuluttajien kasvava kiinnostus vastuullisiin valintoihin. FSC on maailman suurin ja luotetuin alkuperäketjun sertifiointijärjestelmä, joka tarvitsee jatkuvasti lisää sertifioitua puuta. FSC:ssä voi sertifioida myös metsän tuottamia muita ekosysteemipalveluita, kuten luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa tai virkistysarvoja.

K: Paljonko FSC-sertifiointi maksaa?
V: Sertifiointiin liittymisen mahdollinen hinta sovitaan yhdessä sertifiointiryhmän vetäjän eli sertifikaatinhaltijan kanssa. Kustannuksia tulee mm. auditoinneista ja ryhmän hallinnoinnista. Ryhmillä on erilaisia malleja kustannusten jakamisessa. Järjestelmä on markkinavetoinen, eli sen tarkoituksena on kannattava toiminta sekä myyjälle että ostajalle lisääntyneen kuluttajakysynnän kautta. FSC-metsissä kiinnitetään erityistä huomiota pitkän tähtäimen kestävyyteen niin ympäristön, ihmisten kuin taloudenkin kannalta. Hyvin hoidettu metsä tuottaa sekä puuta että muita arvoja myös tulevaisuudessa.

K: Sopiiko uusi FSC-standardi myös pienmetsänomistajalle?

V: Kyllä sopii. Pienmetsänomistajille sopivin vaihtoehto on sertifiointiryhmä. Sertifiointiryhmissä kustannukset jakaantuvat useammalle toimijalle, jolloin ne pysyvät maltillisina. Standardissa on myös erilaiset vaatimukset eri kokoisille metsänhoitoyksiköille, joka helpottaa pienmetsänomistajien metsiin kohdistuvia vaatimuksia.

K: Miten pienmetsänomistajat on otettu huomioon uudessa standardissa?

V: Osa päivitetyn metsänhoidon FSC-standardin vaatimuksista on mukautettu metsäomistuksen koon mukaan. Päivitetyssä metsänhoidon FSC-standardissa pienillä (XS-S) metsätalousyksiköillä tarkoitetaan Etelä-Suomessa enintään 500 hehtaarin ja Pohjois-Suomessa enintään 1000 hehtaarin metsätalousyksiköitä.

K: Mitä tarkoitetaan suojavyöhykkeen peitteisenä hoidettavalla osalla?

V: Peitteisenä hoidettava (eng. Continuous cover logging): Metsänkäsittely, joka ei aiheuta metsälain uudistamisvelvoitteen voimaantuloa.