HCV (High Conservation Values) eli korkeat suojeluarvot

FSC:n määrittelemät korkeat suojeluarvot ovat erittäin arvokkaita luonnon monimuotoisuuden, ekologisten toimintojen ja paikallisten ihmisten merkityksen kannalta. Tällaisia alueita voivat olla esimerkiksi laajat koskemattomat metsäalueet tai alueet, joilla esiintyy harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. FSC:n periaatteissa ja kriteereissä on kokonainen periaate näiden arvojen tunnistamista, hoitoa ja seurantaa varten. FSC pyrkii ylläpitämään, vahvistamaan ja edistämään näiden arvojen säilymistä varovaisuusperiaatetta soveltaen. Korkeiden suojeluarvojen huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että niitä sisältävät alueet täytyy rajata suojelualueeksi. Keskeistä on varmistua siitä, että metsätaloustoiminnalla ei ole negatiivista vaikutusta korkeisiin suojeluarvoihin.

Standardin vaatimukset

Metsänomistajan tulee olla tietoinen korkean suojeluarvojen alueiden määrittelystä sekä niiden sijainnista ja tilasta metsätalousyksikön alueella. Korkeiden suojeluarvojen säilyttämisen vaatimat rajoitteet ja/tai lisätoimenpiteet huomioidaan metsäsuunnitelmassa. L-kokoisilla metsänomistajilla tulee lisäksi olla käytössään toimintaohjeet korkean suojeluarvon alueilla toimimiseen.

Korkean suojeluarvon alueiden suojeluarvojen turvaaminen tai lisääminen on varmistettava toteuttamalla metsäsuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet varovaisuusperiaatetta noudattaen. Mikäli toimenpiteen todetaan vahingoittavan korkean suojeluarvon alueen suojeluarvoja, toimenpide keskeytetään välittömästi ja toimenpiteisiin ryhdytään korkeiden suojeluarvojen ennallistamiseksi ja suojelemiseksi. Metsätalouden menetelmiä kehitetään, jos tehtyjen toimenpiteiden havaitaan heikentäneen korkean suojeluarvon alueiden suojeluarvoja.

HCV 1 - Lajien monimuotoisuus

Biologisen monimuotoisuuden keskittymät mukaan lukien endeemiset lajit sekä harvinaiset, vaarantuneet tai uhanalaiset lajit, jotka ovat merkittäviä globaalilla, alueellisella tai kansallisella tasolla.

Suojelualueet (myös HCV 3)

IBA + FINIBA-kosteikot (myös HCV 3)

Aina säästettävien kohteiden (indikaattori 6.5.1) keskittymät (myös HCV 3, HCV 5)

HCV 2 - Maisematason ekosysteemit ja mosaiikit

Laajat koskemattomat metsäalueet (Intact Forest Landscapes) ja laajat maisematason ekosysteemit sekä ekosysteemien mosaiikit, jotka ovat globaalilla, alueellisella tai kansallisella tasolla merkittäviä ja joilla elää suuri enemmistö alueella luontaisesti esiintyvistä lajeista elinkelpoisina populaatioina luontaisesti jakaantuneina ja luontaisella runsaudella.

Laajat koskemattomat metsäalueet (Intact Forest Landscapes, IFL)

HCV 3 - Ekosysteemit ja elinympäristöt

Harvinaiset, vaarantuneet tai uhanalaiset ekosysteemit, elinympäristöt tai refugiot.

Natura 2000
Suojelualueet sekä suojeluohjelma-alueet, joiden suojelua ei ole vielä toteutettu
Maakuntakaavojen luonnonympäristöön kohdistuvat suojeluvaraukset

Ojittamattomat, laajat suoalueet

HCV 4 - Kriittisen tärkeät ekosysteemipalvelut

Perusekosysteemipalvelut kriittisissä tilanteissa, mukaan lukien valuma-alueiden suojelu tai alttiin maaperän ja rinteiden eroosion hillintä.

I ja II-luokan pohjavesialueet

HCV 5 - Yhteisön tarpeet

Paikat ja luonnonvarat, jotka ovat perustavanlaatuisia paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen perustarpeiden tyydyttämiseksi (elinkeinoja, terveyttä, ravintoa, vettä jne. varten), ja jotka on tunnistettu osallistamalla näitä yhteisöjä tai alkuperäiskansoja.

Lakisääteiset erämaa-alueet

Saamelaisalueella Periaate 3:ssa tärkeiksi laidunalueiksi määritellyt metsät
Paliskuntien tai tokkakuntien ja Metsähallituksen välisissä voimassa olevissa sopimuksissa tärkeiksi laidunalueiksi määritellyt metsät (indikaattoreiden 4.1.5 ja 4.1.6 mukaiset sopimukset)

HCV 6 - Kulttuuriset arvot

Paikat, luonnonvarat, elinympäristöt ja maisemat, joilla on globaalia tai kansallista kulttuurista, arkeologista tai historiallista merkitystä, ja/tai kriittistä kulttuurista, ekologista, taloudellista tai uskonnollista merkitystä tai jotka ovat pyhiä paikallisyhteisöjen tai alkuperäiskansojen perinteisissä kulttuureissa, ja jotka on tunnistettu osallistamalla paikallisia yhteisöjä tai alkuperäiskansoja.

Lakisääteiset erämaa-alueet
Muinaisjäännösalueet

Saamelaisalueella Periaate 3:ssa tärkeiksi laidunalueiksi määritellyt metsät
Paliskuntien tai tokkakuntien ja Metsähallituksen välisissä voimassa olevissa sopimuksissa tärkeiksi laidunalueiksi määritellyt metsät (indikaattoreiden 4.1.5 ja 4.1.6 mukaiset sopimukset)