Metsätalousyksikön koon määritelmät
XS < 20 ha
S 20-500 ha (Etelä-Suomi), 20-1000 ha (Pohjois-Suomi)
M 500-10 000 ha (Etelä-Suomi), 1000-10 000 ha (Pohjois-Suomi)
L > 10 000 ha
Metsäsuunnitelma
Merkitys metsänhoidossa
Standardin vaatimukset
Metsäsuunnitelma on metsätalouden suunnittelun työkalu. Hyvä metsäsuunnitelma tukee metsänomistajan tavoitteita ja auttaa metsänhoidon toimenpiteiden suunnittelussa ja aikataulutuksessa. Metsäsuunnitelmasta on helppo paikantaa suojelua tai rajoitetumpaa metsänkäsittelyä vaativia kohteita. FSC-standardin mukainen toiminta perustuu hyvin laadittuun metsäsuunnitelmaan. Hyvin laaditun suunnitelman avulla voidaan varmistua siitä, että toimenpiteet toteutetaan järjestelmällisesti ja vaatimuksien mukaisesti. Metsäsuunnitelman tekee tavallisesti sertifikaatinhaltijaa edustava metsäammattilainen metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden pohjalta.
FSC-sertifioitujen metsien hoito perustuu voimassa olevaan metsäsuunnitelmaan. Metsäsuunnitelmaa ei edellytetä alle 20 ha metsänomistajilta. Metsäsuunnitelman ja siihen liittyvien asiakirjojen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:
1) Tavoitteet metsien hoidolle ja käytölle (Vain M ja L kokoiset)
2) Metsikkökohtaiset puusto- ja maaperätiedot
3) Metsikkökohtaiset metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet
4) Toteutetut lannoitukset, kunnostusojitukset ja muut vastaavat toimet
5) Tiedossa olevat valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten sekä harvinaisten lajien esiintymispaikat
6) Kartat, joista selviää kyseisen alueen metsävarat sisältäen suunnitellut metsänkäsittelytoimenpiteet sekä kiinteistörajat, aluetta koskevat suojelualueet ja korkean suojeluarvon alueet (HCV-alueet).
M ja L kokoiset metsänomistajat päivittävät metsäsuunnitelman vähintään joka 10. vuosi.
XS ja S kokoiset tarkistavat ja tarvittaessa päivittävät metsäsuunnitelman vähintään joka 10. vuosi.
Henrik Andersen Oy Stockfors AB:lta kertoo metsäsuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista.
Metsätalouden kestävä toteutus
Merkitys metsänhoidossa
Standardin vaatimukset
Jotta metsätalous on kestävää, tulee sen harjoittamisen perustua pitkän aikavälin kestävien hakkuumahdollisuuksien laskentaan. Laskennassa otetaan huomioon metsien taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys sekä metsänomistajan tavoitteet, metsänhoitosuositukset ja muut mahdolliset rajoitteet metsien käytölle. Metsänomistajalla voi olla monia muitakin tavoitteita kuin hyvä taloudellinen tuotto, esimerkiksi metsien virkistyskäytön ja luontoarvojen edistäminen. Näiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään, vaan hakkuita voidaan toteuttaa kestävästi ja samalla turvaten metsäluonnon monimuotoisuus.
Kokonaiskestävä metsäsuunnittelu on yksi väline näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä edellyttää, että olemassa olevia metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiskeinoja toteutetaan tehokkaasti sekä metsätalouden ympäristövaikutukset otetaan huomioon osana suunnittelua. Metsätalouden ympäristövaikutuksilla on kasvava rooli metsien hoidosta ja käytöstä päätettäessä. Ilmastonmuutos, hiilensidonnan lisääminen, uhanalaisten elinympäristöjen ja lajien suojeleminen sekä vesistökuormitus vaikuttavat tapaan, jolla metsätalouden kestävyyttä tarkastellaan.
M ja L kokoisten metsänomistajien on laskettava pitkän aikavälin kestävät hakkuumahdollisuudet 20 vuoden laskenta-ajalle perusten saatavilla olevaan metsävaratietoon. Metsätaloustoimet on suunniteltava ja toteutettava siten, että hakkuut eivät ylitä metsän kestävää hakkuumahdollisuutta laskenta-ajalla. 20 vuoden laskenta-ajasta voidaan poiketa perustellusta syystä.
XS ja S kokoisten metsänomistajien on laskettava hakkuumahdollisuudet saatavilla olevan metsävaratiedon perusteella. Metsätaloustoimet on toteutettava siten, että hakkuut ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.
M ja L kokoisten metsänomistajien on laadittava ennen metsätaloustoimien aloittamista ympäristövaikutusten arviointi, joka ottaa huomioon metsätaloustoimien nykyiset ja tulevat ympäristövaikutukset sekä metsikkö- että maisematasolla.
XS ja S kokoisten metsänomistajien on arvioitava ympäristövaikutukset ennen metsätaloustoimiin ryhtymistä.
Metsätaloustoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että toimenpiteiden kielteisiä ympäristövaikutuksia ehkäistään.
Raimo Asikainen Carelia Forest Oy:lta kertoo metsätalouden kestävästä toteutuksesta.
Seuranta
Merkitys metsänhoidossa
Standardin vaatimukset
Metsätalouden aikajänne on tavallisesti pitkä ja muutokset metsässä näkyvät hitaasti. Huolellinen kirjanpito luo hyvän perustan oman metsätalouden arvioinnille ja kehityksen seurannalle. Seuranta on avaintekijä harjoitetun metsätalouden todentamisessa ja parantamisessa. FSC-sertifiointi sisältää metsänhoidolle asetettuja vaatimuksia, joiden toteuttaminen täytyy olla todennettavissa. Tämän vuoksi seuranta ja arviointi ovat merkittävässä roolissa FSC-sertifioiduissa metsissä. Seurantaa toteuttavat niin sertifikaatinhaltijat sisäisesti kuin auditoijat ulkoisissa auditoinneissa.
Sisäinen arviointi ja siihen liittyvät asiakirjat tulee tehdä sellaisiksi, että sertifiointiorganisaatio pystyy niistä määrittelemään sertifioinnin vaatimusten toteutumisen. Sertifikaatinhaltijan tulee osoittaa, että etenemistä kohti asetettujen tavoitteiden saavuttamista, metsätaloustoimien vaikutuksia ja metsien tilaa seurataan ja arvioidaan.
Tehdyt metsänhoidon toimenpiteet on kirjattava ja suunnittelussa asetettujen tavoitteiden saavuttamista on seurattava. Lisäksi tehtyjen metsätaloustoimien ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia tulee seurata ja arvioida.
Seurannan tulokset (M ja L) tai tunnistetut vaikutukset (XS ja S) on otettava huomioon suunnitelman toteutuksessa ja tarkistuksessa. M ja L kokoisten metsänomistajien on asetettava seurantatulosten tiivistelmä julkisesti saataville maksutta tai pyynnöstä saatavilla olevaksi, lukuun ottamatta luottamuksellista tietoa.
Silja Pitkänen-Arte Metsä Groupilta kertoo seurannan merkityksestä FSC-metsänhoidossa.