FSC:n kansainvälinen hallitus kokoontuu kolmesti vuodessa maissa ja kohteissa, jotka ovat mielenkiintoisia ja ajankohtaisia FSC:n näkökulmasta. Tämän vuoden viimeistä kokousta varten hallitus vietti marraskuun toisen viikon Suomessa ja Mäntsälän Hirvivaaran kartanon maisemissa.
Viikon päätteeksi perjantaina 13.11. FSC:n Suomen hallitus isännöi kansainvälistä hallitusta koko päivän kestäneellä metsäretkellä mielenkiintoisissa ja ajankohtaisissa metsäkohteissa Harvialassa ja Oitissa.
Kansainvälisen FSC:n pääsihteeri Kim Carstensen oli tyytyväinen, mutta myös mietteliäs kokousviikon ja metsäretken jälkeen.
– Hallitus kävi hyvin vaikeita keskusteluja, mutta löysimme kuitenkin lopulta ainakin yhteisen maaperän, jolle lähteä rakentamaan seuraavia keskusteluja. Tähän olen tyytyväinen.
Ensin hallitukset vierailivat UPM:n mailla ja metsäkohteissa tutustumassa kahteen kohteeseen, joiden parissa käytiin avointa keskustelua ympäristökamarin ja talouskamarin näkemysten kesken. Yhden kohteen alusti Greenpeacen Sini Harkki ja toisen UPM:n Timo Lehesvirta.
Toisessa kohteessa hallitukset tutustuivat Metsä Groupin hallinnoimaan pienmetsään ja tapasivat sen omistajan Antti Maarannan, joka kertoi FSC:n hallituksille pienmetsänomistajan näkökulmia metsänhoidon järjestämiseen, sertifiointiin sekä taloustoimintaan.
Carstensen näkee, että kokousviikko, tapaamiset FSC:n jäsenten kanssa sekä metsäretkellä käydyt keskustelut osoittivat, että eri osapuolten välillä on epäluottamusta mutta myös halua dialogiin. Erityisen iloinen hän oli siitä, että metsäretken ohjelmassa oli myös erimielisyyksiä aiheuttava kohde ja keskustelumahdollisuus sen luona.
Mielenkiintoinen oli myös vierailu suomalaisen pienmetsänomistajan luona.
– Siellä esiin tulleet näkemykset ovat hyvin tärkeitä meille. Meidän pitää selvästi pyrkiä paremmin ilmaisemaan FSC:n mahdollisuuksia ja sen tarjoamaa lisäarvoa markkinoilla myös pienmetsänomistajille, Carstensen sanoo.
Suomen FSC:n pääsihteeri Anniina Kostilainen oli emännöimässä metsäretkeä. Ohjelma oli suunniteltu erityisesti tukemaan monipuolista ja avointa keskustelua sekä metsässä että lounaan ääressä ja osallistamaan erilaisia toimijoita keskusteluun mukaan. Myös suomalaista näkökulmaa nostettiin esiin.
– FSC:n standardi on ollut Suomessa voimassa vasta viisi vuotta, ja on selvää, että kehittämisen varaa on niin toteuttamisessa kuin standardin sisällössäkin. Siksi on tärkeää, että kehittämiskohteista päästään käymään aitoa keskustelua.
Kansainvälisen FSC:n hallitus oli selvästi mielissään tiiviistä, mutta kattavasta katsauksesta suomalaiseen metsäalaan.
– On hienoa, että Suomea pidetään FSC:n kannalta merkityksellisenä maana. Kansainvälisen hallituksen vierailu Suomessa oli erittäin antoisa ja inspiroiva, ja metsäretkellä onnistuimme mielestäni oikealla tavalla esittelemään suomalaisen metsänomistuksen ja metsäkeskustelun ominaispiirteitä, Kostilainen sanoo.