Janne Näräkällä on takanaan poikkeuksellinen vuosi, kuten toki meillä kaikilla. Näräkän kohdalla vaikeuskerrointa on lisännyt se, että hän aloitti juuri koronapandemian alla vaativassa tehtävässä kansainvälisen FSC:n hallituksessa.

”Hallituksen oli määrä kokoontua ensimmäistä kertaa maaliskuussa 2020 Argentiinassa, mutta pari päivää ennen kokousta WHO:lta tuli pandemiajulistus ja jäimme kaikki kotiin. Olen saanut tutustua uusiin kollegoihin ja perehtyä isoihin, monimutkaisiin asioihin keittiön pöydän äärestä – ja välillä perhe-elämän äänimaailman vuoksi myös saunasta käsin”, Näräkkä kertoo.


Millaista työskentely kansainvälisen FSC:n hallituksessa on ollut?

”Vuosi on ollut työntäyteinen, mutta kokonaisuutena ehdottoman positiivinen. Uutta opittavaa on ollut valtavasti. Edustan hallituksessa omaa alakamariani eli pohjoista talouskamaria. FSC:n hallituksessa täytyy kutenkin pitää koko ajan mielessä myös FSC:n kokonaisetu.

Näiden yhdistäminen ei ole aina ihan helppo tehtävä, sillä FSC:ssä on paljon erilaisia jäseniä ja näkemyksiä. Voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että hallituksessa yhteistyö toimii yllättävän hyvin. Totta kai puolustamme jokainen omaa alakamariamme, mutta keskustelu hallituksessa on järkevää, ja kaikki ymmärtävät yhteistyön ja organisaation edun merkityksen. Näkemykset ovat yhteensovitettavissa.”


Mitä FSC:n kansainvälinen hallitus tekee?

”Vastaamme FSC:n moninaiselle jäsenistölle siitä, että järjestö toimii siihen suuntaan kuin he haluavat. Vastuullamme on FSC:n strateginen johtaminen ja muun muassa pääjohtajan suoriutumisen seuranta. Hallitus myös toimeenpanee FSC:n yleiskokouksissa hyväksytyt aloitteet.

FSC:ssä strateginen ja operatiivinen taso menevät kuitenkin limittäin, koska näkemyksiä on niin paljon ja jäsenistöllä on halua osallistua aktiivisesti FSC:n toimintaan. Siksi hallitus on tekemisissä myös käytännön yksityiskohtien kanssa.

Minulle tämä on kokopäivätyötä. Kaikilla hallituksen jäsenillä ei ole mahdollisuutta käyttää työhön yhtä paljon aikaa kuin minulla.

Joskus tuttavani ihmettelevät, miten 'yhteen FSC:hen' voi käyttää koko työajan. Kysymys on vähän samanlainen kuin työskennellessäni aiemmin EU-asioiden kanssa, jolloin saatettiin kysyä, miten voit käyttää kaiken työaikasi pelkkään EU:hun. FSC on todella työllistävä järjestelmä, ja koko ajan on meneillään paljon isoja asioita, sekä vanhan päivittämistä että kokonaan uuden rakentamista. Kansainvälisen FSC:n sihteeristö on laatinut hallituksen pyynnöstä listauksen järjestelmän politiikka- ja standardiprosesseista, ja pelkästään näitä on noin 110 kappaletta. Esimerkiksi viime maaliskuussa meillä oli viisipäiväinen kokous, jonka asialistalla oli vajaat 30 asiaa. Työ ei lopu koskaan.”


Mihin asioihin haluat kansainvälisessä FSC:ssä vaikuttaa?

”Yksi itselleni tärkeistä asioista on se, että haluan helpottaa pienmetsänomistajien liittymistä FSC:hen. Tällä hetkellä se on heille liian usein työlästä tai kallista, tai liian vähän konkreettista hyötyä tuottavaa.

Toiseksi minua kiinnostaa se, miten koko globaali FSC-pumppu saadaan toimimaan sujuvasti ja samaan suuntaan. Tämä ei ole pelkkää ylätason ”löpinää”, vaan pitää sisällään esimerkiksi kysymyksen siitä, millaisia odotuksia FSC:llä on kansallisille toimistoille, kuten Suomen FSC:lle. Uusi globaali strategia tulee ohjaamaan koko FSC-verkostoa entistä enemmän kohti strategiassa määriteltyjä tavoitteita.

Kolmanneksi pidän tärkeänä FSC:n sääntökehikon yksinkertaistamista ja sen käytännön soveltamisen helpottamista. Vaikka vaatimukset FSC-sertifioidulle puulle ovat kaikkialla samat, käytännön toimeenpanon pitäisi olla joustavaa ja kansalliset olosuhteet huomioivaa. Tätä voidaan edistää kehittämällä toimeenpanon riskiperusteisuutta. Tällöin esimerkiksi Suomessa lapsityövoiman ja orjatyövoiman mahdollisen käytön todentamiseen ei tulisi käyttää aikaa ja rahaa, koska näitä ryhmiä turvaavat oikeudet on jo kattavasti sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön.

Neljänneksi haluan vähentää turhaa muutosta ja lisätä jatkuvuutta FSC:ssä. FSC:ssä tapahtuu koko ajan paljon, ja sertifikaatinhaltijoiden on liian vaikea pysyä perässä siinä, mitä tapahtuu. Mielestäni on parempi, että muutokset tehdään kerralla ja isompina paketteina kuin jatkuvasti pienin muutoksin. Olen vaikuttanut asiaan myös hallituksessa työskennellessäni: olemme esimerkiksi päättäneet, että kansainväiset yleisindikaattorit (IGI) ja FSC:n periaatteet päivitetään yhtenä pakettina.

Toivon, että näiden asioiden kautta FSC:stä tulisi yksinkertaisempi järjestelmä, mikä tukisi sen laajenemista. Kaikkien yksityiskohtien keskellä on hyvä pitää mielessä iso kuva: FSC:n positiiviset vaikutukset tulevat pelkästään sertifioitujen metsähehtaarien kautta."


Millaisten asioiden kanssa olet ollut hallituksessa tekemisissä?

"Yksi merkittävimpiä asioita on ollut hallituksen työstämä FSC:n uusi globaali strategia vuosille 2021–2026. Tämä on olennaista työtä Suomenkin FSC:n kannalta, sillä uusi strategia vaikuttaa kansallisiin toimistoihin enemmän kuin edeltäjänsä. Hallituksessa on vahva halu synkronisoida koko globaalia FSC-verkostoa toimimaan entistä paremmin yhdessä kohti globaalin strategian tavoitteita. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus ottaa strategiatyön vakavasti. Tavoitteena on strategia, joka todella toteutuu käytännössä.

Muita keskeisiä asioita viime aikoina ovat olleet FSC:n koko globaalia verkostoa ohjaavan politiikan uudistaminen, päätös työntekijöiden oikeuksien sisällyttämisestä alkuperäketjun standardiin (CoC) ja Balille syksyksi suunnitellun, koronan vuoksi lykätyn yleiskokouksen suunnittelu.

Vakioaihe hallituksen agendalla on myös FSC:n yhtenäisyyden ja uskottavuuden turvaaminen. FSC on globaali vetovoimainen brändi, ja valitettavasti maailmasta löytyy toimijoita, jotka haluavat hyötyä siitä epärehellisin keinoin.

Teemme paljon myös pienempiä, mutta yhtä lailla tärkeitä asioita, kuten FSC:n työryhmien nimeäminen ja päivitettyjen standardien hyväksyminen. Erityisesti Suomelle tärkeä on viime marraskuussa hyväksytty uusi ryhmästandardi. Uuteen standardiin on tuotu joustoelementtejä, joiden ansiosta entistä pienempien metsänomistajien liittymisen FSC:hen tulisi olla nykyistä helpompaa."


Olet työskennellyt myös Suomen FSC:n hallituksessa. Miten kansainvälinen FSC-työ eroaa suomalaisesta?

”Molemmat ovat haastavia, mutta eri tavalla. Suomen hallituksessa puhuttiin enemmän yksityiskohdista ja metsien hoitoon ja käsittelyyn liittyvistä asioista, kuten soiden suojavyöhykkeiden leveyksistä. Suomessa keskustelu oli polarisoituneempaa, asetelma oli usein talous vastaan ympäristö.

Kansainvälisen FSC:n hallituksessa asioiden kirjo ja tarkastelukulma ovat paljon laajempia. Sääntöihin on kirjattu selvästi kokonaisedun ajaminen, ja hallituksen jäsenet ottavat kirjauksen tosissaan. Ihmiset ottavat vastuun siitä, että meidän pitää kyetä hyvään keskustelun ja tehdä järkeviä päätöksiä. Suomen hallituksessa keskustelut olivat haasteellisempia ja keskusteluissa korostui ehkä enemmän oman kamarin etu.

Erosin Suomen FSC:n hallituksesta vuoden 2019 lopussa siirryttyäni kansainvälisen FSC:n hallitukseen – molempiin ei voi FSC:n sääntöjen mukaan kuulua.”


Miten näet FSC:n tulevaisuuden Suomessa?

”Globaalisti katsottuna lähtökohdat FSC:n menestymiselle pitäisi olla kunnossa – kiinnostus vastuullisuutta kohtaan kasvaa niin kuluttajien kuin yritystenkin keskuudessa. FSC nähdään maailmalla uskottavana vastuullisen metsien käytön todentajana. Haastattelututkimusten mukaan yli puolet ihmisistä tunnistaa FSC:n logon. Tällaisesta useat brändinomistajat voivat vain haaveilla.

Myös Suomessa FSC:llä on kaikki menestymisen mahdollisuudet. Kasvupotentiaali on suuri, sillä vain noin 10 prosenttia talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Lisäksi metsänomistajat pitävät myös metsien ympäristöarvoja tärkeinä, ja he ovat halukkaita hoitamaan metsiään vastuullisesti. Potentiaalia siis on, mutta nyt FSC:n pitää vain pelata korttinsa oikein, jotta se saa säilytettyä asemansa ja kasvatettua sitä. FSC-metsäpinta-alan kasvu on ollut Suomessa melko hidasta mutta vakaata. Uskon tämän trendin jatkuvan. FSC on iso laiva, joka kääntyy hitaasti.

Keskeisestä tulee olemaan FSC:n kyky tarjota metsänomistajille toimivia ratkaisuja. Järjestelmien tarjoamista eduista tulisi viestiä monipuolisesti erityisesti metsänomistajien suuntaan, joiden metsistä sertifoinnissa viime kädessä on kyse.

Tulevan FSC-metsästandardin käyttökelpoisuus on tässä pelissä tärkeässä asemassa. Standardin pitää olla toteuttamiskelpoinen. Tämä edellyttää yksinkertaistamista. Uskon vahvasti, että tämä voidaan toteuttaa ilman, että standardin vaatimuksista tingitään. Koko FSC:ssä on petrattavaa siinä, että standardit olisivat helpompia toteuttaa käytännössä.

Lisähaasteita tuo se, että FSC on raskas ja työllistävä järjestelmä. Myös standardityötä pitäisi keventää. Kaikilla ei ole mahdollisuutta uhrata valtaosaa työajastaan useita vuosia yhden standardin laatimiseeen. Tässä katse kääntyy kansaivälisen FSC:n suuntaan, josta standardiprosessin keventämisen tulisi lähteä.

Suomen ehdoton vahvuus on monipuolinen jäsenkunta. Suomessa on globaalissa vertailussa erittäin hyvin edustetut ja tasapuoliset kamarit. Kamareiden välillä on aitoa keskustelua, vaikka se on välillä tiukkasävyistä. Riitely kertoo siitä, että neuvottelu on tasapuolista.

Minusta olisi erittäin tervetullutta saada lisää metsänomistajia mukaan FSC:n päätöksentekoon. Tällä hetkellä pienmetsänomistajien keskuudessa mielenkiinto FSC:tä kohtaan on pientä. Siinä on osittain kyse keskusjärjestölähtöisestä ideologiasta. Mutta asiassa on myös käytännön puoli, jossa voimme katsoa peiliin, mutta johon voimme myös itse vaikuttaa: FSC ei ole onnistunut tuomaan itseään metsänomistajille esiin riittävän käytännönläheisenä järjestelmänä. Tässä riittää haastetta tuleville vuosille.”

 

  • Valittiin kansanvälisen FSC:n hallitukseen vuosille 2020–2024.
  • Siirtyi Stora Enson palvelukseen, koska kansainvälisen FSC:n hallituksen jäsen ei voi työskennellä etujärjestössä.
  • Koulutukseltaan metsänhoitaja (MMM). Työskenteli ennen FSC-asioiden pariin siirtymistään MTK:ssa 6 vuotta EU:n metsäasioiden parissa.
  • Siirtyi FSC:n pariin vuonna 2016 aloittaessaan Metsäteollisuus ry:ssä FSC-sertifiointipäällikkönä.
  • FSC Suomen varanpuheenjohtaja vuosina 2017–2019.
  • Harrastanut kuorolaulua. Päässyt Tšekkoslovakiaan suuntautuneella kuoromatkalla marraskuussa 1989 todistamaan Itä-Euroopan murrosta paikan päällä.