Kerro hieman taustastasi, työhistoriastasi ja miksi metsä kiinnostaa sinua?
Metsänhoitaja, MMT, väitellyt metsäekologiasta, säästöpuiden määrästä ja dynamiikasta, metsän polton merkityksestä säästöpuille ja niiden lajistolle. Haluan tehdä töitä metsiin liittyvien kysymysten parissa, koska metsiin kohdistuu kiinnostavalla tavalla meillä ihmisillä monesti hyvin henkilökohtainen luontoa arvostava tulokulma ja samalla hämmentävän viileä suhtautuminen metsien hyödyntämiseen metsäekosysteemin kantokykyä heikentäen. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten ihmiset toimivat ja miksi tekevät tietynlaisia valintoja. Uskon, että näitä asioita tutkailemalla löytyvät ratkaisut metsien ekologisesti kestävämpään käyttöön.
Miten olet tullut mukaan FSC:n toimintaan?
Työskentelen WWF Suomen johtavan metsäasiantuntijan tehtävässä ja yksi tavoitteemme on se, että FSC sertifioitujen metsien määrää kasvaa Suomessa. Aloitin FSC Suomen hallituksen jäsenenä vuoden 2022 keväällä.
Miten FSC on muuttunut vuosien varrella?
Sertifikaatin kehittäminen on hidasta. Isoja harppauksia kriteerien kattavuudessa ei ole otettu, mutta joitakin selkeitä edistysaskeleita on tullut.
Miten metsien tilanne on muuttunut oman työurasi aikana?
Olen tehnyt metsiensuojeluun liittyviä töitä noin 20 vuotta. Sinä aikana luontoarvoista puhumisesta on tullut jokapäiväistä ja lähes kaikkien toimijoiden mielestä on tärkeää pysäyttää luontokato. Käytännössä tekemistä on vielä valtavasti, vaikka vauhtia onkin otettu.
Miksi FSC-sertifiointi on WWF:lle tärkeä?
FSC-sertifikaatti on tällä hetkellä paras sertifiointijärjestelmä ekologisesti kestävän metsätalouden kehittämiseksi. Olisi tietysti tärkeää, että FSC-sertifioitujen metsien kokonaispinta-alaa saataisiin suuremmaksi, jotta toimenpiteillä olisi enemmän vaikuttavuutta. FSC-sertifioinnin kehittäminen ja käytäntöönpano on ollut arvokasta siinäkin mielessä, että sertifioinnilla on kiritetty menetelmien kehittämistä ja opittu paljon käytännön toimien toteuttamisesta.
Mitkä metsienhoidon vastuullisuuden kysymykset ovat tällä hetkellä WWF:lle tärkeitä?
Kaikkein tärkeintä on kasvattaa suojeltujen metsien pinta-alaa. Vahva suojelualueverkosto turvaa myös talousmetsien elinvoimaisuutta, mikä on tärkeää jo pelkästään puuntuotannon näkökulmasta: monimuotoiset metsät ovat vastustuskykyisempiä erilaisten häiriöiden osuessa kohdalle. Ilmastonmuutoksen myötä häiriöiden määrät metsissä lisääntyvät, millä tulee olemaan isot vaikutukset metsien kasvatuksen näkökulmasta. Puuntuotannosta tulee epävarmempaa. Suojelun lisäämisen rinnalla erityisen tärkeää on talousmetsien luonnonhoidon toimenpiteiden kohdentaminen tehokkaalla tavalla: mitä lähempänä suojelualueita ollaan, sitä tärkeämpää on säästää enemmän luonnolle, jotta tuetaan suojeluytimien lajistoa. Toisaalta maisemassa, jossa on vähän suojeltuja alueita, on tärkeää varmistaa talousmetsien rakenteen monipuolisuus.
Millaisena olet itse kokenut osallistumisen FSC:n toimintaan ja mitä odotuksia sinulla on sen suhteen?
FSC-sertifioinnin kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää paljon työtä, koska on yhteensovitettava monenlaisia metsiin kohdistuvia tavoitteita. Monimuotoisuuden, hiilinielujen ja vesistöarvojen turvaaminen tulee lähivuosien aikana nousemaan metsätaloudessa ykkösaiheiksi ja samalla metsiin kohdistuva taloudellinen toiminta tulee muuttumaan. Tässä on edessä paljon selvittämistä ja sopimista yhteiskunnassa monella tasolla. On mielenkiintoista nähdä, miten FSC istuu tähän yhtälöön.
Mihin suuntaan näkisit, että FSC:n tulee kehittyä Suomessa ja globaalisti?
FSC on yksi keino osoittaa puun käytön vastuullisuutta ja olen vakuuttunut siitä, että vastuullisuudessa ylipäätään otetaan nyt isoja askeleita. FSC-sertifioinnissa on isot mahdollisuudet olla tämän työn kärkijoukoissa. FSC kiinnostaa globaalisti. Se on tunnettu brändi.
Kuva © Aki-Pekka Sinikoski WWF