Joensuun Enossa asuva Juha Kuittinen, 55, on metsänomistaja, jolle FSC-sertifiointi tuntui luontevalta ratkaisulta. “Sehän on vain tervettä järkeä sekä taloudellisesta että metsänhoidollisesti”, Kuittinen totesi.
Kuittisella on pitkä tausta metsänomistajana. 350 metsähehtaarin omistus toi hänelle aiemmin myös elannon, mutta kymmenen viimeistä vuosta Kuittinen on työskennellyt it-alalla.
FSC-sertifiointiin Kuittinen lähti mukaan vuonna 2016.
“Onhan tässä tapahtunut sukupolvien välillä ajattelun muutos siitä, miten metsää pitää hyödyntää”, Kuittinen pohtii.
“Isäni halusi tuoda metsästä pois jokaisen lahopuun, mutta eiväthän ne toimi edes polttopuuna. Minä taas haluan saada metsästä mahdollisimman paljon hyötyä suhteessa vaivannäköön. Esimerkiksi lahopuiden jättäminen metsään on tästä näkökulmasta hyödyllistä paitsi luonnolle, myös minulle.”
Kuittiselle oleellista on metsän taloudellinen tuotto.
“FSC tunnetaan kansainvälisesti, FSC-puulle on kysyntää ja siitä saa paremman hinnan. Metsänhoidollisesti FSC-sertifiointi ei tuonut merkittäviä muutoksia, koska aiemminkin olin hoitanut metsää samaan tapaan ja suojelualueetkin löytyivät. Uskon, että tulevaisuudessa kaikki metsänhoito joka tapauksessa lähestyy FSC-sertifikaatin mukaista hoitoa”, Kuittinen toteaa.
Aivan mutkattomasti FSC-sertifiointi ei lähtenyt liikkeelle.
“Metsäalan ja yhtiöiden sisällä ei tuntunut vielä silloin pari-kolme vuotta sitten olevan kovin suurta tietoa ja ymmärrystä FSC:stä. Minulta kului aikaa tiedon löytämiseen”, Kuittinen toteaa.
“FSC toi mukanaan myös dokumentoinnin kasvun. Mutta ei se kovin suuri homma ole.”