Tällä viikolla on uutisoitu Ylä-Lapin pysähtyneestä puukaupasta ja FSC:n kansallisen riskinarvion (CNRA) osuudesta siihen. Tilanne liittyy FSC:n kontrolloituun puuhun, joka ei ole FSC-sertifioitua.
FSC:n kontrolloidun puun riskinarviointi ei vaikuta siihen, mitä yksittäinen metsänomistaja voi metsässään tehdä. Sen sijaan se vaikuttaa FSC-sertifioitujen yritysten puunhankinnan riskien hallintaan.
FSC-sertifioitu yritys käyttää sertifioitujen tuotteiden valmistamisessa pääosin FSC-sertifioitua puuta. FSC-sertifioitua puuta yritykset hankkivat metsänomistajilta, joilla on FSC-sertifikaatti.
FSC-sertifiointia ohjaa yksityiskohtainen, kansallisesti laadittu metsänhoidon standardi. Standardi määrittelee selvät säännöt metsänhoidolle. Sertifiointi on vapaaehtoista ja metsänomistajan, yrityksen tai tuotteita ostavan kuluttajan oma valinta. Jos sertifikaatinhaltija ei jostain syystä voi hankkia raaka-ainetta sertifioiduista lähteistä, pystyy hän korvaamaan osan materiaalista kontrolloidulla puulla.
Kontrolloitu puu on puuraaka-ainetta, jota voidaan sekoittaa sertifioidun puuraaka-aineen kanssa FSC Mix -tuotteiden valmistuksen aikana. FSC-sertifioitujen tuotteiden valmistusprosessissa kontrolloidun puun osuus saa olla korkeintaan 30 prosenttia.
Saamelaisten kotiseutualueella ei tällä hetkellä ole FSC-sertifioituja metsiä. Alueelta hankkii puuta usea FSC-sertifioitu yritys tai niiden toimitusketjun osana toimiva yritys. Siksi kontrolloidun puun vaatimukset vaikuttavat alueen puunhankintaan.
Kontrolloitu puu määrittelee minimivaatimukset raaka-aineelle
Kontrolloidun puun on oltava peräisin ns. hyväksyttävistä lähteistä. Kontrolloidun puun järjestelmä määrittelee nämä hyväksyttävät lähteet eli minimivaatimukset raaka-aineelle.
Kontrolloituun puuhun liittyvät alla olevat kategoriat 1 - 5. Kontrolloitu puu ei saa
1. olla laittomasti hakattua
2. olla lähtöisin alueilta, joissa perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia rikotaan
3. olla lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja
4. olla lähtöisin alueilta, joissa luonnonmetsää on hakattu puuplantaasin tai muun korvaavan maankäyttömuodon tieltä
5. olla geenimuunneltua perimää.
Kontrolloidun puun hankinnassa on huomioitava kansallinen riskinarvio. Kansallinen riskinarvio tehdään kussakin maassa kyseisen maan olosuhteet huomioiden. Riskinarvioinnista käytetään kansainvälisesti lyhennelmää CNRA (centralized national risk assessments). Riskinarviointi on voimassa viiden vuoden määräajan.
Riskinarvioinnissa kunkin kategorian osalta määritellään, kuinka suuri riski on sille, että metsätalous uhkaisi kategoriassa määriteltyjä arvoja. Riskinarvioinnissa arvioidaan esimerkiksi sitä, millaisia korkeita suojeluarvoja maassa on, miten lainsäädäntö ja olemassa olevat käytännöt suojaavat näitä arvoja, ja mikä on riski, että metsätalous uhkaa näitä arvoja (kategoria 3). Samalla tavalla arvioidaan kaikki kategoriat. Riskinarviossa huomioidaan myös erilaiset näkökulmat, kuten metsätalouden ja sidosryhmien, esimerkiksi alkuperäiskansan, välisten kiistojen olemassaolo.
Kansallisessa riskinarviossa riski voidaan määritellä matalaksi tai määritellyksi. Matala riski tarkoittaa, että riskitaso on hyväksyttävä, eikä matala riski vaadi yrityksiltä erityisiä toimenpiteitä, toisin kuin määritelty riski. Puun alkuperä on kuitenkin aina selvitettävä.
Määritelty riski tarkoittaa havaittua riskiä. Suomen riskinarviossa todetaan, että Suomessa on määriteltyjä riskejä korkeisiin suojeluarvoihin liittyen (riskinarvioinnin kategoria 3). Korkeat suojeluarvot on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joissa riskejä on määritelty yleisesti lajien monimuotoisuuteen sekä ekosysteemeihin ja elinympäristöihin liittyen. Lisäksi riskejä on määritelty alueellisesti niin sanotuille IFL-alueille (Intact Forest Landscapes eli laajat yhtenäiset metsäalueet) ja saamelaisille tärkeille alueille.
Muissa riskinarvioinnin kategorioissa riski määriteltiin matalaksi.
Määritelty riski ei tarkoita automaattisesti puukaupan lopettamista
FSC:n sääntöjen ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti saamelaisalueet on arvioitu määritellyn riskin alueeksi, sillä on olemassa riski, että metsätalous uhkaa merkittävissä määrin saamelaisten oikeuksia (poronhoito). Riskinarvioinnin yhteydessä on kuultu kiistojen osapuolia ja ulkopuolisia asiantuntijoita.
Määritelty riski ei automaattisesti tarkoita, että alueelta ei voisi myydä puuta. Puun ostaja määrittelee sertifiointiorganisaation hyväksymänä toimenpiteet alueelle. Jos riskitasoa voidaan alentaa riittävästi, puuta voidaan myydä FSC-kontrolloituna puuna. Kansallisen riskinarvioinnin valmistumisen jälkeen yhtiöillä on kuuden kuukauden siirtymäaika sen käyttöönotossa. Tämä siirtymäaika päättyy toukokuussa 2019. Tämän jälkeen kontrolloidun puun kaupassa tulee toteuttaa riskinarvioinnin edellyttämiä riskinhallintatoimenpiteitä. Siirtymäajan aikataulu voi myös muuttua, jos se on perusteltua ja sertifiointiorganisaatio sen hyväksyy.
Kansallinen riskinarvio ei koske muita sertifikaatteja. Se ei koske myöskään sellaista sertifioimatonta puuta, jota ei viedä FSC-tuoteketjuun. Riskinarvio ei vaikuta myöskään esimerkiksi puun kotitarvekäyttöön. FSC ei vaikuta siihen, mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä metsässään.
Lapissa vain 0,19 prosenttia puustosta suojelemattomilla IFL-alueilla
IFL (Intact Forest Landscapes) tarkoittaa laajoja yhtenäisiä metsäalueita. FSC kieltää globaalisti hakkuut tällaisilla metsäalueilla, jotka kutistuvat kaikkialla ihmistoiminnan seurauksena. Suomessa kansallisen riskinarvion mukaan IFL-alueita on 966 000 hehtaaria, josta 98,5 prosenttia on suojeltu. Jäljelle jäävästä alasta suurin osa ei ole metsätalouskäytössä.
Lapissa 0,19 prosenttia alueen puuston tilavuudesta sijaitsi suojelemattomilla IFL-alueilla. FSC:n kontrolloidun puun säännöt kuitenkin kieltävät hakkuut IFL-alueilla, ja siksi kunnat, joissa on IFL-alueita, on merkitty riskinarviossa määritellyn riskin alueiksi. Tämä ei tarkoita, ettei kyseisissä kunnissa hakattua puuta voisi myydä FSC:n kontrolloituna puuna. Puuta ostavan yrityksen on vain varmistuttava, ettei puu ole peräisin IFL-alueilta. Riskinarvioprosessissa kuultiin laajasti eri tahoja
Suomen riskinarviota valmisteltiin yhteensä neljän vuoden ajan, pääosin konsulttityönä. Viimeisenä valmistunut kategoria 3 tehtiin yhteistyössä kansainvälisen (NEPCon) ja kotimaisen (Tapio) konsulttiyrityksen kanssa. Prosessissa oli mukana Suomen FSC ja kolmen kamarin (talous-, ympäristö- ja sosiaalinen kamari) jäsenorganisaatioista koostuva työryhmä. Prosessin aikana kuultiin myös FSC:n ulkopuolisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä.
Riskinarviosta ensimmäinen luonnos annettiin julkisesti kommentoitavaksi 4.4. - 4.5.2018. Koko prosessista on tiedotettu laajasti eri tahoille, ja FSC Suomi järjesti kansallisesta riskinarviosta sidosryhmätilaisuuden viime huhtikuussa. Riskinarvio valmistui marraskuun lopussa.
Usein kysytyt kysymykset: Kansallinen riskinarvio ja kontrolloitu puu
Tiedote 4.12.2018:
FSC Suomen kansallinen riskinarviointi valmistui
Kansallinen riskinarviointi, ladattavissa englanniksi
FSC Suomi
pääsihteeri Anniina Kostilainen
a.kostilainen@fi.fsc.org
044 584 0164